Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille! Voinemme hetkeksi vielä palata vanhaan vuoteen ja tarkastella, millainen se oli tämän kylähistorian kannalta. Lyhyesti kuvattuna pirstaleinen. Mitään isompaa uutta aineistoa ei tullut esille, pieniä puroja sen sijaan kyllä. Digitointi etenee monella lohkolla, ja aina sieltä jotain uutta tietoa tulee. Ratkaisevaa olisi, jos Hämeenkyrön rippikirja vuosille 1912 - 1921 digitoitaisiin. Niin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtunut, ja siihen on tyytyminen. Toinen isompi aineisto, jota turhaan odottelin, on Pirkkalan/Pohjois-Pirkkalan/Nokian haudattujen luettelot. 

Kansallisarkisto muutti toimintatapaansa Hämeenlinnan toimipisteen ja ilmeisesti tänä vuonna Turun toimipisteen osalta. Niiden aukioloaika on hyvin vähäinen, mutta niistä on mahdollista pyytää aineistoa digitoitavaksi. Hämeenlinnasta pyysinkin jo Hämeenkyrön vuoden 1910 maatalouslaskennan. Turussa olisi paljonkin kiinnostavaa materiaalia. Valitettavasti asiaan liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin palvelu on aika hidasta. On jo aika monta viikkoa siitä, kun pyysin Hämeenkyrön 1930 maatalouslaskennan aineistoa. Vielä ei ole kuulunut mitään. Kahden viikon palveluaikaan kuulemma pyritään. Toinen ongelma on, että digitoitu aineisto saattaa olla käyttörajoitettua. Luvan kyllä yleensä saa sujuvasti, mutta sitten pitää vielä löytyä avoin toimipiste, jossa aineistoa voi sisäisessä verkossa tutkia. Turussa kiinnostaisi ainakin Hämeenkyrön asukkaanottolautakunnan materiaali, jota joskus ehdin paikan päällä selata. Toivottavasti lähin Kansallisarkiston toimipiste sentään pysyy avoimena.

Viime vuoden projektini Hämeenkyrön merkitsemisestä näkyviin syntymä- ja kuolinpaikaksi sivustolla on edennyt aika pitkälle. Tosin vielä sen parissa aikaa vierähtää. Jos huomaatte virheitä noissa mainituissa paikoissa, laittakaa palautetta. Uusiakin projekteja on suunnitteilla. Ensinnäkin aion käydä läpi sivuston ja katsoa, mitä tietoa sieltä puuttuu. Lisäksi minulla on tallennettuna isoja, esimerkiksi henkikirjoista ja lehdistä kerättyjä aineistoja, jotka aion nyt huolella tutkia. Kaikki tuo vie aikaa, eikä karttuva ikä tee ketään nopeammaksi. Siksi aion nyt hidastaa päivitystahtia. Suunnitelmissa on tehdä jatkossa kaksi päivitystä kuukaudessa. Poikkeuksia toki voi tulla. Matkat voivat pidentää päivitysväliä, Hämeenkyrön kirkonkirjojen digitointi taas varmasti lyhentäisi sitä.

Loppuun vielä pieni jouluun liittyvä juttu. Kaikkihan tuntevat sanonnan, jonka mukaan loppiaisesta alkavat "härkäviikot ja läpileivät". Oletan härkäviikkojen viittaavan siihen, että piti taas aloittaa työt vetohärillä. Rukiinen reikäleipä taisi olla aika tyypillinen elintarvike Haukijärvelläkin. Kysyin liki 100-vuotiaalta sukulaiselta, tehtiinkö hänen lapsuudessaan joululimppua. Hän kertoi, että sellaista tehtiin hyvissä ajoin ennen joulua ja säilytettiin jyvälaarissa, josta sitten haettiin pöytään tarpeen mukaan. Säilytyspaikka oli itselleni ihan uutta. Onko joku muu  kuullut tällaisesta?

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.