Otsikko on vähän harhaanjohtava, sillä en ole päässyt papereita selaamaan. Kyse on Kansallisarkiston Turun toimipisteen aineistosta, joka on toimitettu digitaalisena Kansallisarkiston sisäverkkoon. Selaaminen on tapahtunut ihan toisella puolella maata ja jatkuu edelleen. Hämeenkyrön asukkaanottolautakunta näyttäisi kokoontuneen ensimmäisen kerran 1945, ja sen jäseninä olivat ainakin K.L. Virtanen (pj), Matti Hilden, Vilho Toiviainen, Viljo Heinonen, Heikki Norokorpi (varajäsen) ja Mikko Ruuska (varajäsen). Mitä lautakunta sitten käsitteli? Ennen kaikkea karjalaistilojen muodostamista. Se myös päätti vanhojen asukkaiden maansaantihakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Löysin mielestäni kaikkien Haukijärven karjalaisasukkaiden maansaantihakemuksiinsa saamat hyväksytyt päätökset. Niissä kaikissa oli teksti: "Kun maanlunastuslautakunta saa tiloja muodostetuksi, päättää asukkaanottolautakunta kenelle kussakin tapauksessa kyseellinen tila annetaan ja ilmoittaa päätöksestään MHL:n 94 §:n mukaan maanviljelysseuralle, joka sitten ilmoittaa Teille, mistä tilan saatte". Kaikki päätökset koskivat viljelystiloja erotukseksi asuntotonteista, asuntotiloista ja asuntoviljelystiloista. Hylkääviä päätöksiä löysin vain veljeksille, jotka isänsä lisäksi olivat tehneet hakemuksen. Ilmeisesti tila Karjalassa oli ollut isän nimissä, sillä tämän hakemus hyväksyttiin.
Myönteisen päätöksen saaneille merkittiin myös tulevan tilan luokitus, S1 - S7. Pinta-alan, joka ilmeisesti riippui Karjalaan jääneen tilan pinta-alasta, lisäksi otettiin huomioon myös ainakin maan laatu. Ne Haukijärven karjalaistilat, jotka olen tähän mennessä käynyt läpi, sijoittuivat asteikolla välille S5 - S7. Ymmärtääkseni suurin tila on ollut S7, joten Haukijärvelle tulleen siirtoväen tilat olivat asteikon yläpäästä. Asiaa pitää vielä yrittää selvittää. Tiedot lautakunnan päätöksistä lähtivät muualle Suomeen, karjalaisasukkaat eivät olleet vielä tulleet Haukijärvelle. Ainakin Koskenpäässä, Eräjärvellä, Petäjävedellä, Lauttakylässä, Jämsänkoskella, Vilppulassa, Laukaassa ja Orivedellä oli tulevia kyläläisiä.
Jatkan aiheesta todennäköisesti kolmen viikon kuluttua. Silloin enemmän myös vanhoja kyläläisiä koskeneista päätöksistä. Nyt oikein hyvää pääsiäisaikaa.