Pakkasen kartanosta pienen matkan päässä tien toisella puolella mäen rinteessä oli Suojan (myös nimellä Suojanen) talo. Nykyisin Pakkasen ja entisen Suojan välissä kulkee tie Häijääseen.
Vuosisadan vaihteessa talon isäntä oli Josua Malakias Honkolin (s. 1863 Kiikoisissa, k. 1948 Mouhijärvellä). Hänen vaimonsa (vihitty 1891) oli Hulda Karoliina Vilhelmintytär (s. 1871 Heikkilän torpassa Pinsiössä, k. 1948 Mouhijärvellä). Heillä oli lapset
- Hulda Maria, s. 1892, k. 1982 Tottijärvellä,
- Lauri Josua, s. 1894, k. 1985 Tampereella,
- Eero Vilhelm, s. 1897, k. 1975,
- Mikko Viktor (Vihtori), s. 1899, k. 1981 Mouhijärvellä,
- Anna Katri, s. 1901,
- Paavo Henrik, s. 1903, k. 1940,
- Elsa Johanna, s. 1906, k. 1979 Mouhijärvellä ja
- Jenny Aleksandra, s. 1909.
Haukijärven kansakoulu toimi Suojan pirtissä vuosina 1898 - 1903. Myös kirjailija F.E.Sillanpää aloitti koulutiensä siellä. Vuonna 1924 ilmestyneessä Panu-lehdessä hän kuvaili asumistaan Suojalla näin: ”Haukijärven uutiskansakoulu oli vuokrattuna Suojan suuressa, hiukan horjahtaneessa pirtissä. Talossa oli muuten suuri määrä kaiken näköistä rakennusröppöstä ja jossakin niiden seassa oli myös pieni kamari, jossa me kolmisin asuimme, keitimme ja kaupitsimme. Kun talo sitten tarvitsi tämän kamarin, muutimme saunakamariin, joka oli vieläkin pienempi. Pian sitten kumminkin päästiin uuteen omaan rakennukseen..". Josua Suoja oli koulun johtokunnan jäsen.
Sillanpää kuvaa eräässä haastattelussa Josua Suojaa hyvin arvostavasti mainiten kuitenkin tämän olleen talousasioissa "boheemi". Taloudellisten vaikeuksien takia Josua Suoja joutuikin 1900-luvun alussa luopumaan talosta. Tila siirtyi ensin Josua Suojan langon Juho Nestor Hellmanin (s. 1860 Kiikassa) omistukseen. Eeva Kristiina Hellman (s. 1866 Kiikoisissa) oli Josua Suojan sisar. Hellmaneilla oli poika Nestor Kasper (s. 1884). Sekä Suojan että Hellmanin perheet asuivat talossa ilmeisesti vuoteen 1904 saakka. Nestor Hellman myi tilan 1903 Paul Richterille. Perhe muutti Mahnalan Alarautian palstatilalle.
Josua Suoja asui perheineen jonkin aikaa Viidanojankulman Palomäessä. Vuonna 1913 he muuttivat Koiviston torppaan Mouhijärven Häijään Perämaahan. He ostivat Koiviston tilan 20-luvulla. Hulda avioitui 1918 Väinö Kaapun (s. 1890 Vesilahdella, k. 1957 Tottijärvellä) kanssa. Hän muutti 1919 Vesilahdelle. Edellä olevassa linkissäkin esiintyvä Lauri Suoja valmistui maatalousteknikoksi 1923 Mustialan maamiesopistosta. Hän teki elämäntyönsä MTK:n palveluksessa. Hän asui Helsingissä. Koiviston seuraava isäntä oli Eero. Tämä kuul utettiin 1930 avioliittoon mahnalalaisen Alma Lydia Majan (s. 1906, k. 1991) kanssa. Vihtori asui Häijäässä. Anna Katri vihittiin 1927 avioliittoon Eino Korjan (s. 1905 Lempäälässä) kanssa. Tämä oli Lempäälästä. Paavo kaatui talvisodassa.
Suoja, kuva kirjasesta Haukijärven kansakoulu 1898 - 1948. Mahdollisesti koulu toimi oikeanpuoleisessa rakennuksessa. Muistitieto kertoo, että rakennuksen paikalle olisi Kalle Linnusmäki istuttanut poppelin, saarnin ja lehmuksen.
Muonamiesperheitä
Tilan maiden siirryttyä Pakkasen omistukseen siinä asui useita muonamiesperheitä. Mainittakoon heistä tässä muutamia.
Evert Laaksosen (s. 1876, k. 1928) perheeseen kuuluivat vaimo Hilda (s. 1876, k. 1924) ja lapset
- Väinö Johannes, s. 1900, k. 1983,
- Eino Evert, s. 1904, k. 1981,
- Siiri Maria, s. 1907, k.1991 ja
- Aarne Ilmari, s. 1910, k. 1984.
Väinö avioitui 1927 Salmista kotoisin olleen Anna Poukkasen kanssa. Hän muutti Karjalohjalle. Myöhemmin perhe asui Helsingissä. Eino avioitui Kaisa Haukipään kanssa ja asui perheineen Kumpulassa, Siiri avioitui Frans Virtasen (s. 1900) kanssa 1925. Perheeseen syntyi pojat Ossi 1925 (k. 1995) ja Ilmari 1927 (k. 2001). Frans Virtanen kuoli 1927. Siiri avioitui 1935 Kalle Anttilan kanssa. Perhe asui myöhemmin Kyröskoskella. Aarne avioitui Vieno Mäkelän kanssa ja asui perheineen Laaksosella lähellä työväentaloa.
Toinen Suojalla asunut perhe oli Väinö Lehtisen (s. 1904 Ikaalisissa, k. 1962) perhe. Hänen vanhempansa asuivat entisessä seppä Jokisen mökissä. Väinön puoliso oli Ida Helena Keskinen (s. 1908 Huittisissa, k. 1937) kanssa. Heillä oli poika Väinö Kullervo, s. 1930. Tämä muutti 1949 Tampereelle.
Vuoren perhe asui vuosina 1939 - 1946 Suojalla. Myös Serttiön perhe asui siellä ennen Vammalaan muuttoaan.
Sota-aikana talossa asui Andelinin perhe. Yksi perheen lapsista kuoli tuohon aikaan.
Valtiolle ja maamiesseuran taloksi
Kun sodan jälkeen lohkottiin siirtolaistiloja, erotettiin Pakkasen maista valtiolle tontti ns. yhteistoiminta-alueeksi, jolla säilytettiin yhteisiä koneita. Suojan rakennus ja Pakkasen vanha kuivuri sijaitsivat tällä tontilla. Alueella toimi myös kaksi sahaa, kun uusien talojen rakentaminen oli käynnissä.
Suojalla asui karjalaisperheitä (Matikaiset ja Naskalit). Kun he olivat muuttaneet omiin taloihinsa, asui Suojalla vuokralaisia, ainakin Jenny Honkanen 50-luvulla. Hän muutti Tampereelle.
Suoja siirtyi 1950-luvulla Haukijärven maamiesseuran omistukseeen.
Suojan talo purettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin Suojan mäellä on kaksi omakotitaloa ja hieman alempana entinen kaupparakennus.