Seuraavassa mökissä asui myös entinen torppariperhe. Taavetti Viktor Efraiminpoika Antila (s. 1856 Talolan vuokraviljelijän perheeseen, k. 1919) oli ollut Parilan Äärilän torppari, mutta vuosisadan vaihteessa hänestä oli tullut mäkitupalainen. Hänen vaimonsa oli Hilma Karoliina Kaapontytär, s. 1856, k. 1938. Hän oli lähtöisin Koiviston torpasta Viidanojankulmalta. Hän oli Kalle Kauniston ja Matilda Petterssonin sisar. Taavetilla ja Hilmalla oli lapset:
- Taavetti Viktor (Vihtori), s. 1880, k. 1962,
- Juho Iivari, s. 1882, k. 1949 Tottijärvellä,
- Kaarle Eemil, s. 1884, k. 1946,
- Vilhelm Fredrik, s. 1887, k. 1918 Hämeenlinnan vankileirillä,
- Martti Evert, s. 1889, k. 1893,
- Väinö Anshelm, s. 1891, k. 1960,
- Anna Maria, s. 1893, k. 1962 Tampereella,
- Matilda Karoliina s.1896, k. 1926 Tampereella,
- Lempi Eliina, s. 1898, k. 1972 Tampereella ja
- Martti Edvard, s. 1900, k. 1924 Tampereella.
Vihtori avioitui 1902 Suoma Palttalan (s. 1881, k. 1942) kanssa. Perhe asui Herttualassa. Juho Ivar muutti Tottijärvelle 1902. Siellä hän avioitui 1905 Ida Härkälän (s. 1886 Tottijärvellä, k. 1964 Tottijärvellä) kanssa. Perhe asui vuodesta 1905 Nokialla, kunnes 1916 muutti Helsinkiin. Kaarle Emil avioitui 1909 Fanny Aliina Villentytär Laineen (s. 1891, k. 1950) kanssa. Heille syntyi 1911 Vilho Adrian. Perhe asui itsellisenä Tuokkolassa. Vilho Fredrik oli töissä Kyron tehtaalla. Hänen puolisonsa oli Anna (os. Sandell, s. 1893) ja perheeseen kuului tytär ja kaksi poikaa. Väinö Anshelm käytti sukunimeä Eloranta. Hänen puolisonsa oli Katri (os. Ristilä, s. 1898, k. 1975). Anna Maria ja Matilda muuttivat Tampereelle. Anna Maria avioitui 1925 Johan Anders Mäkisen (s. 1892 Tampereella, k. 1967 Tampereella) kanssa. Lempi avioitui 1924 Toivo Mäkisen kanssa, perhe asui Antilassa. Martti asui 1920 Tampereella ja työskenteli sähkömiehenä.
Mäkitupa-alueen lunasti 1919 Hilma Antila Estlandereiden kanssa tehdyllä kaupalla. Hän myi tämän Mäki-nimisen tilan 1924 tehdyllä kauppakirjalla Toivo ja Lempi Mäkiselle. Mäkisten aikana 1930-luvulla Antilassa oli Haukijärven postitoimisto. Perhe muutti Tampereelle 1937.
Samana vuonna tehdyllä kaupalla talo siirtyi Pakkasen omistukseeen. Kartanon työväestä siellä asui ainakin Portaanpään perhe, joka tuli Huittisista. Lempi (os. Kytömäki, s. 1906 Petäjävedellä) ja Mikko (s. 1909 Huittisissa, k. 1940) Portaanpäällä oli kaksi poikaa, Kalevi (s. 1933) ja Kauko (s. 1934). Perheen isä kaatui talvisodassa ja leskeksi jäänyt Lempi muutti lasten kanssa 1940 Petäjävedelle.
Heidän jälkeensä taloon tuli Serttiön perhe. Myös he olivat lähtöisin Huittisista. Perheen isä Kaarlo Serttiö (aiemmin Sten, s. 1912 Huittisissa) hoiti Pakkasen hevosia ja huolehti kuivurista syksyisin. Perheeseen kuuluivat myös äiti Suoma (os. Pyymäki, s. 1910 Parkanossa) ja tyttäret Irja (s. 1936 Huittisissa), Anja (s. 1937 Huittisissa) ja Seija (s. 1942). Serttiöt muuttivat Hiirikalliolta ensin Suojalle ja sitten Vammalaan sen jälkeen, kun perheen isä oli haavoittunut sodassa. Sota-aikaan talossa asui myös inkeriläinen Pietari Kirpun perhe. Sodan jälkeen Antilassa asui Rautiaisen perhe ennen oman talon valmistumista.
Antila, kuva on luultavasti 30-luvun lopusta, jolloin talo kuului Pakkaselle. Kuvan omistaa Ari Lehtinen.
Sodan jälkeen Antilan uusiksi asukkaiksi tulivat Aapro (s. 1883 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1958) ja Maria (os. Koljonen, s. 1887 Kirvussa, k. 1957) Kaasalainen. Heidän tyttärensä Hellin Matikka asui naapurissa Valkamassa. Perheen pojat Matti (s. 1907 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1940 Vuoksenrannassa) ja Väinö (s. 1919 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1944 Äyräpäässä) olivat kaatuneet sodassa ja tytär Hilda (s. 1912 Vpl Pyhäjärvellä) oli kuollut Pyhäjärvellä 1936.
Taloa ei enää ole olemassa.