Olen varmaan "aina" tiennyt, että aviomiehellä oli ennen vanhaan määräysvaltaa vaimonsa asioissa esimerkiksi talouden suhteen. Tämä on näkynyt vaikka haukijärveläisten perinnönjaoissa, jossa aviomiehet ovat edustaneet vaimojaan. Myös perukirjoihin kirjattiin tyttärien puolisot, mutta ei poikien. Nyt heräsin miettimään, miten pitkään tällainen käytäntö oli voimassa. Siispä kysyin asiaa Googlen AI:lta ja ChatGPT:n suomenkieliseltä versiolta. Google kertoi lainsäädännön edusmiehisyydestä muuttuneen 1930. ChatGPT ei termiä tuntenut, vaan alkoi kertoa kansanedustajista. 1930 lienee oikea vuosiluku, siihen viittaavat muutkin lähteet. Aika hurjaa, vielä isoisäni saattoi siis määrätä isoäitini asioista.
Eräässä Herttualaan liittyneessä perinnönjaossa jäin ihmettelemään lasten erilaisia perintöosuuksia. Tarkemmin tutkiessa osoittautui, että tytöt perivät vain puolet siitä, mitä pojat. Asiakirja oli 1800-luvun puolivälistä. Miten pitkään tällainen jatkui? Vuoteen 1878. Vastaus löytyi itse asiassa nopeammin muista verkkolähteistä kuin kahdelta tekoälysovellukselta. Pitkään lypsämällä ja vihjeitä antamalla sain molemmilta aika ympäripyöreät vastaukset, Googlelta ehkä hieman nopeammin.
Eräs tilakauppa Haukijärvellä rupesi ihmetyttämään, kun selasin vanhoja muistiinpanojani lainhuudatusasiakirjoista. Kauppa tapahtui 1930-luvun loppupuolella. Tilaan oli aikanaan annettu lainhuuto miehen ja hänen vaimonsa nimiin. Nyt kun tila myytiin, näytti kauppakirjaan merkityn myyjäksi vain mies. Vaimo oli kuitenkin elossa. Oliko tällainen mahdollista? Siihen ei tekoäly osannut antaa vastausta. En myöskään löytänyt muista lähteistä tietoa. Ehkä vika on vain omissa puutteellisissa muistiinpanoissani.
Lainsäädännön muutoksista ei ole aina helppo löytää tietoa. Ei ainakaan silloin, kun sitä tarvitsisi nopeasti. Siinäpä olisi tekoälylle paikka. Paljon tosin tarvitaan vielä kehitystä.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.