Palataan Ojaniementielle. Seuraavana on Ojaniemi, joka oli erotettu Pussin talosta 1860-luvulla. Vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan sen viljelyala oli 13,3 hehtaaria. Tilalla oli kolme hevosta ja kuusi lehmää. Myös puimakone ja niittokone kuuluivat sen varustukseen.
Ojaniemen talollinen oli Matti Malakias Gabrielinpoika (s. 1826 Hämeenkyrössä, k. 1901 Hämeenkyrössä). Hän oli kotoisin Ojaniemestä. Hänen vaimonsa oli Maria Matintytär (s. 1836 Mouhijärvellä, k. 1914 Hämeenkyrössä). Lapsista kotona asuivat vuosisadan vaihteessa vielä
- Hilma Sofia, s. 1870 Hämeenkyrössä, k. 1909 Hämeenkyrössä ja
- Emma Pauliina, s. 1877 Hämeenkyrössä, k. 1915 Hämeenkyrössä.
Taavetti Malakias perheineen oli jo muuttanut Peltomäkeen ja Amanda avioitunut Ikaalisten Sikurin Isotaloon.
Hilman puoliso (vihitty 1891) oli Kaarle Juho Viktor Juhonpoika (s. 1861 Tyrväällä, k. 1897 Hämeenkyrössä). Tila siirtyi heidän omistukseensa 1890-luvun alussa. Heillä oli lapset
- Viktor Svantte, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1929 Mouhijärvellä ja
- Elo Paavali, s. 1895 Hämeenkyrössä, k. 1895 Hämeenkyrössä.
Leskeksi jäätyään Hilma avioitui 1902 Kaarle Oskar Antinpojan (1878 Hämeenkyrössä, k. 1940 Mouhijärvellä) kanssa. Hilma kuoli 1909. Kaarle avioitui 1911 Ida Mäenpään kanssa (s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1968 Mouhijärvellä). Heille syntyi tytär Taimi Linnea Margareetta (s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1912 Hämeenkyrössä). He muuttivat vuoden 1914 aikoihin Mouhijärven Salmin kylään. 1922 Kalle Ojaniemi sai lainhuudon Järvenpään tilaan Salmin kylässä.
Svanttesta tuli tilan isäntä. Hän oli poikamies. Hän sairastui tuberkuloosiin ja joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa. Silloin tilanhoitajana toimi Aatto Roito ja taloudenhoitajana Suoma Ahrola. Ennen kuolemaansa Svantte luovutti tilansa serkulleen Vieno Isotalolle (s. 1902 Ikaalisissa, k. 1943 Mouhijärvellä). Tämän puoliso oli Kerttu Ollikka (s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1999 Hämeenkyrössä). Leskeksi jäänyt Kerttu avioitui Oiva Kivenvuoren (ent. Stenberg, s. 1914 Ikaalisissa, k. 1972 Hämeenkyrössä) kanssa. Heillä oli poika ja kaksi tytärtä. Useita Ojaniemen asukkaita vaivasi keuhkotauti.
Emma avioitui 1909 Väinö Einolan (s. 1889 Pirkkalassa, k. 1914 Hämeenkyrössä) kanssa. Heillä oli lapset Paavo Ilmari (s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä) ja Leine Kerttu Rakel (s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1912 Hämeenkyrössä). Perhe asui Ojaniemessä.
Ojaniemi myytiin 1949 Paavo (s. 1908 Ruskossa, k. 1966 Mouhijärvellä) ja Meeri (os. Vilpola, s. 1913 Punkalaitumella, k. 2000) Rostamolle (Paavo Rostamon sukunimi oli vuoteen 1935 saakka Roos). Perheeseen kuului tytär Tiila. Tila on edelleen Rostamon suvulla. Paavo Rostamo kuului Mouhijärven kunnanvaltuustoon. Hän oli myös Mouhijärven Säästöpankin hallituksessa. Hän ajoi aktiivisesti yhdystien rakentamista Pukaraan. Kun tie 1956 valmistui, nimesivät kyläläiset sen leikillisesti "Rostamon pikatieksi". Rostamon suulilla järjestettiin 50-luvun lopulla tansseja. Järjestäjänä toimivat ainakin Mouhijärven sotainvalidit.
Sodan jälkeen Ojaniemessä asui jonkin aikaa Ilmari (s. 1907 Räisälässä, k. 1986 Tampereella) ja Alma (s. 1915 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1999 Tampereella) Bambergin perhe.
Ojaniemen maalla lienee aikoinaan asunut myös itsellisperheitä. Heidän asumuksistaan ei kuitenkaan ole säilynyt tarkempaa tietoa. 40-luvulla Ojaniemestä lohkaistiin Musakan tila.
Svantte Ojaniemi. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.