Jatkan tänään vielä hiukan lastenkodissa asuneista lapsista. Huomasin nimittäin, että hyllyssäni on Viljo Rasilan kirja Kolme tarinaa. Yksi tarinoista on hänen vaimonsa Lahja Marjatan os. Hujo perheen tarina. Koska kirja näyttää olevan verkkokaupoissa myynnissä, voinee sen sisältämiä tietoja käsitellä myös blogitekstissä. Hujon perheen lapsista lienee vielä yksi elossa. Oletan Viljo Rasilalla olleen hänen lupansa tietojen julkaisemiseen. Tekstin lopussa myös hiukan lisätietoja Kauko Ylijoen taustasta.
Kun Hujon perheen äiti Hilda kuoli 1933, sijoitettiin perheen pojat heti lastenkotiin. Tytöistä vanhin, Impi Maria (Maija) muutti Hujon puolen sukulaisten hoiviin. Lahja Marjatta (Marjatta) ja Rauha Julia sijoitettiin Heinijärvelle, suhteellisen lähelle Marjamäkeä, joka oli ollut heidän kotinsa. Lapseton pariskunta piti heistä huolta, vaikka olot olivat vaatimattomat. Kun perheeseen syntyi omia lapsia, päätti huoltolautakunta siirtää heidätkin lastenkotiin. Lastenkotiaikaa on ainakin Marjatta muistellut hyvällä. Suuri ansio tästä kuului johtajatar Elsa Ojaselle.
Maija kävi kansakoulua ja siirtyi sitten Tyrväälle oppikouluun. Hän suoritti ylioppilastutkinnon ja opiskeli yliopistossa. Marjatta kävi kansakoulua ensin Heinijärvellä ja myöhemmin Haukijärvellä. Koulun jälkeen hän työskenteli ensin kotiapulaisena ja siirtyi myöhemmin setlementtiliikkeen palvelukseen Helsinkiin. Hän suoritti keskikoulun iltaoppikoulussa ja opiskeli Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa. Pojat kävivät kansakoulun Haukijärvellä. Heidän myöhemmistä opinnoistaan ei kirjassa ole tietoa. Myös Rauha muutti Helsinkiin. Hän suoritti ylioppilastutkinnon iltaoppikoulussa.
Lopuksi täydennän hiukan sitä, mitä olen aiemmin kertonut Kauko Ylijoesta. Kun Kauko heinäkuussa 1924 syntyi, oli hänen äitinsä Elli Ylijoki mäkitupalaisen leski Palon kylästä. Kaukolla oli kaksi sisarpuolta. Äiti kuitenkin kuoli jo 1928. Sydänhalvaus iski hänen ollessaan Tampereella. Tiedossa ei ole, oliko hän siellä käymässä vai pitempään. Hänet haudattiin Tampereelle, vaikka hänellä oli asunto Hämeenkyrössä. Kauko tuli lastenkotiin vuoden 1932 alussa. Aiemmin hän oli ollut hoidossa Jokisella, josta ei ole tarkempaa tietoa. Koulunsa Kauko kävi Haukijärvellä. Lastenkodista matka vei Jumesniemen Kärkimaan taloon 1941. Hän lienee työskennellyt myös Herttualan Alakeskisellä. Jotain yhteyksiä oli myös Palon kylään, jonka hän ilmoitti osoitteekseen kutsunnoissa alkuvuodesta 1943.