Kun Mäntysalon kohdalta on kuljettu kilometrin verran, kääntyy vasemmalle tie, jonka päässä on talo. Se on entinen Parrin torppa Koivisto, perustettu 1853. Sen torpparina on vuosisadan vaihteessa ollut Taavetti Oskar Juhonpoika (s. 1856 Kiikoisissa, k. 1931 Hämeenkyrössä). Hänen vaimonsa (vihitty 1883) oli Matilda Kustaavantytär (s. 1853 Kierikkalassa, k. 1932 Hämeenkyrössä). Heillä oli lapset

  • Taavetti Aleksius, s. 1884 Hämeenkyrössä, k. 1965 Kanadassa,
  • Kaarle Kustaa, s. 1887 Hämeenkyrössä, k. 1952 Duluthissa Minnesotassa,
  • Johannes Viktor, s. 1890 Hämeenkyrössä, k. 1891 Hämeenkyrössä,
  • Väinö Aleksander, s. 1888 Hämeenkyrössä, k. 1892 Hämeenkyrössä,
  • Hulda Maria, s. 1892 Hämeenkyrössä, k. 1981 Yhdysvalloissa,
  • Hilda Karoliina, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1933 Hämeenkyrössä ja
  • Vilhelmiina, s. 1898 Hämeenkyrössä, k. 1898 Hämeenkyrössä.

Taavetti ja Kalle Koivisto muuttivat 1908 Fort Williamiin Kanadaan. Taavetti käytti myöhemmin nimeä Koivu. Hän työskenteli seppänä, työnjohtajana ja rautateillä Kanadassa. Hänen puolisonsa oli Anna Smedberg (os. Hyvärinen, s. 1888 Helsingissä, k. 1979 Thunder Bayssa Kanadassa). Kaarle siirtyi Kanadasta Minnesotaan. Hän avioitui Maria Korkiamäen (s. 1891 Kauhajoella, k. 1937 Duluthissa) kanssa. Hulda avioitui Erland Maatialan kanssa. He muuttivat Amerikkaan 1913. Erlandin kuoleman jälkeen Hulda avioitui Uuno Kiven (s. 1888 Lapualla, k. 1978 Minnesotassa Yhdysvalloissa) kanssa. Vuoden 1924 henkikirjoihin on merkitty vanhemmat Taavetti ja Tilda sekä lapsista Hilda.

Hilda kuulutettiin 1927 avioliittoon työmies Urho Hujon (s. 1894 Suodenniemellä, k. 1949 Hämeenkyrössä) kanssa. Perheessä oli lapset Eino Ilmari (Koivisto, s. 1922 Hämeenkyrössä, k. 1972 Borlängessä), Impi Maria (Maija Silvola, s. 1926 Hämeenkyrössä, k. 2020 Espoossa), Lahja Marjatta (Rasila, s. 1928 Hämeenkyrössä, k. 2004 Tampereella), Matti Ilmari (s. 1929 Hämeenkyrössä, k. 1993 Ikaalisissa), Mikko Leonard (s. 1931 Hämeenkyrössä, k. 2019 Jyväskylässä) ja Rauha Julia (Koskiluoma, s. 1932 Hämeenkyrössä). Perhe asui Parilan Rajalassa ja Rantalassa. Myöhemmin he muuttivat Heinijärvelle, missä asuivat Marjamäen tilalla. Impi muutti 1949 Helsinkiin,  Lahja 1943 Nurmijärvelle ja Mikko 1949 Jyväskylään.

Taavetti ja Matilda Koivisto luopuivat torpparioikeuksistaan 1918 tehdyllä eläkevälikirjalla. Siinä sovittiin, että heille jää asuttavaksi Vuorenmaan lohkotilan pieni asumus, vähän perunamaata ja puutarha. Sopimusta muutettiin 1925 niin, että asumisoikeus siirtyi Antilan torppaan.

Koiviston sai lunastaa Selkeen torpassa aiemmin asunut perhe. Estlander myi tilan 1925 tehdyllä kauppakirjalla Kalle ja Maria Selkeelle. Nämä myivät sen seuraavana vuonna pojalleen Hugolle (s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1975 Hämeenkyrössä). Päärakennus on rakennettu 1926. Hugo Selkeellä oli ensimmäisen vaimonsa Lempi Matildan (os. Kaipila, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 1924 Hämeenkyrössä) kanssa poika Kauko (s. 1924 Hämeenkyrössä, k. 1945 Hämeenkyrössä). Toisen vaimon Olga Esterin (os. Peltonen, s. 1907 Kuorevedellä, k. 1996 Hämeenkyrössä) kanssa oli tytär Hilkka (s. 1927 Hämeenkyrössä, k. 2010 Hämeenkyrössä). Tämä avioitui 1948 Martti Luukkasen (s. 1925 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1996 Hämeenkyrössä) kanssa.

Selkeen talo

Selkeet rakensivat Koivistolle uuden talon. Kuva on Hilkka Luukkasen arkistosta.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.