Kokouksessaan vuoden 1946 alkupuolella asukkaanottolautakunta oli saanut suunnitelmansa niin valmiiksi, että se nimesi ne karjalaisperheet, joiden tila tulisi Pakkasen kartanon (myös Parri ja Maatiala ym.) maalle. Luettelo on täynnä tuttuja nimiä. Heitä jotka asettuivat Haukijärvelle asumaan. Pöytäkirjassa kerrottiin myös tiedot vanhoista Karjalaan jääneistä tiloista sekä uusista nyt muodostettavista. Jokaisen kohdalla näyttää siltä, että uusi tila jäi pienemmäksi kuin vanha. Niistä, jotka saivat maansa muualta, kuten lastenkodin, Heinijärven tai Herttualan talojen maista, oli pöytäkirjassa aiemmin mainittu Akkaset. Ilmeisesti heidän tilansa muodostettiin melko nopeasti.
Yksi erikoisuuskin Pakkasen maille muodostettujen tilojen luettelossa on, nimittäin Jalmari Ovaska Kaukolasta. Hän ei Haukijärvelle lopulta tullut, mutta en myöskään keksinyt, kuka kyseiselle tilalle asettui. Lisäksi sieltä puuttuu Juho Virkki, jonka hakemus päätettiin aiemmassa kokouksessa palauttaa, koska Virkillä oli vakituinen työpaikka ja sahalaitos Jämsässä. Samoin lautakunta päätti palauttaa Petteri Halosen hakemuksen, koska tämä oli oikeutettu saamaan asuntotilan Myllykoskelta, jossa hänellä oli vakinainen työpaikka. Tiedossa ei ole, missä vaiheessa Juho Virkki perheineen päätti kuitenkin tulla Haukijärvelle tai Petteri Halonen Ylöjärvelle.
Vanhoista kyläläisistäkin löytyi pöytäkirjoista joitakin mainintoja. Maataloustyöläisinä tilan saivat seuraavat: Väinö Lehtinen sai asuntotontin, Jalmari Rantanen viljelystilan, Paavo Vuori asuntotilan, Alfred Viidanoja asuntotilan, samoin Oskari Jalonen. Kalle Sulinin 1,3 hehtaarin tila mainittiin Pakkasesta muodostettujen tilojen yhteydessä. Perheellisenä rintamamiehenä hakemuksensa saivat hyväksytyksi Urho Leppihalme, jolle myönnettiin viljelystila sekä Erkki Jalo, joka oli oikeutettu asuntotilaan. Hakemuksia oli varmasti enemmänkin. Palaan niihin jatkossa, kun ehdin lukea pöytäkirjoja pitemmälle. Valitettavasti se ei yhteensattumien vuoksi onnistu toukokuussa.