Kansanrunousarkistosta peräisin olevat tarinat on merkitty lyhenteellä KRA. Muut jutut ovat vanhojen kyläläisten kertomia.
Eri murteita
Hämeenkyröläisen puhetavan lisäksi Haukijärvellä on voinut kuulla ainakin karjalaista ja huittislaista murretta. Laviasta kotoisin olleen Edla Peltomaan puhe oli kyläläisten korvissa hyvin lyhyttä. Muutama hänen sanontansa on jäänyt elämään. Toiselle puolisolleen Kaarle Högermanille hänen kerrotaan sanoneen: "Pist kiss kaappiis, ota kaapp selkääs ja mee Mustianojall. Mun töll, mun töll!". Huonona satovuonna Edla valitteli: "Perunakki on ku pappui eikä oo lehminloist eikä mittää." Lehminloinen tarkoitti maitoa, sana on tunnettu Hämeenkyrössäkin.
Tuntematon kasvi
Kalle Linnusmäki oli taitava kasvien tuntija. Hänellekin kuitenkin sattui joskus eteen outo kasvi. Tällöin hänen kerrotaan tokaisseen: "Se on kans yhtä laija pletuunaa". Sanonta jäi elämään paikkakunnalle vielä Linnusmäen kuoleman jälkeenkin.
Sanontoja
Ida Ojaniemi on K. Laitakarin haastattelemana 1936 kertonut, että Amanda Kinkillä oli omaperäisiä sanontoja. "Kas niin Kaija, kun meidän Maija, miehenkin sai", oli hänellä tapana sanoa. Ei ole tiedossa, mihin yhteyteen sanonta liittyi. "Heit' toisella peräsä", hän saattoi sanoa, kun joku pudotti astian. (KRA)
Laulu köyhästä vävystä
Iida Ojaniemi on kertonut kuulleensa seuraavan laulun eräältä vävyynsä tyytymättömältä emännältä Mustajärvenkulmalla:
"Lainalakki, lainatakki,
lainasaappaat jalaasansa,
lainakintaat käresä,
lainakihlat kintahissa." (KRA)
Laulu meijeristä
Meijeristä kertova laulu on myös peräisin Iida Ojaniemeltä:
"Eikä ny enää Haukijärvellä
markat oo ahtaalla.
Pakkasen talossa se meijeri käy
silinterirattahalla." (KRA)
(Laulun pohjana lienee jokin arkkiveisu. Siitä tunnetaan myös Mouhijärvelle sijoitettu versio.)
Petterin laulu
Edelleen Iida Ojaniemeltä kuultu laulu:
"Plattuu, plattuu,
Korpimaas' on tanssi,
Ison-Villen purpuri,
ja Vähän-Villen valssi."
Laulua lienee lauleskellut Samuel Pettersson. (KRA)