Mökkiloman viettäminen sai minut pohdiskelemaan, mikä mahtoi olla Haukijärven ensimmäinen kesämökki. Siis vapaa-ajan asunnoksi rakennettu tai ostettu rakennus. Kylässä ei toki ole sellaista mökkimäärää kuin Laitilan ja Mahnalan suunnalla, mutta tietääkseni Kelhäjärven ja Mustajärven rannoilla on mökkejä ollut ainakin 60 vuotta. Mutta kuka on hankkinut ensimmäisen? Sivustolla on maininta Rantalasta Heikkilän perheen kesäasuntona ja Ryhdin saunasta Tarkkojen mökkinä.
Kysymystä voi lähestyä myös niin, että jostakin aiemmin vakituisesti asutusta talosta on tullut muualle muuttaneiden lasten vapaa-ajan asunto. Ensin ehkä epävirallinen, myöhemmin omaksi ostettu. Tällaisia taloja on kylässä nykyisinkin. Mutta kysytäänpä taas, mikä mahtoi olla ensimmäinen. Nyt ei edellytetä järvimaisemaa, ihan mikä hyvänsä aiemmin vakituisesti asuttu talo kelpaa. Edellä mainittu Rantala kuuluu ehkä tähänkin kategoriaan, vaikka ei siirtynytkään suvun sisällä.
Otetaan vielä hiukan yleisempi näkökulma asiaan, nimittäin kesävieraat. Heitä oli varmasti Pakkasella jo kauan sitten, ehkä 1800-luvun puolella. Mutta kun kyläläisiä siirtyi Tampereen ja Nokian tehtaisiin töihin, alkoi kesävieraita tulla myös pienempiin taloihin. Ainakin lapsia lähetettiin maalle saamaan aurinkoa ja terveellistä ruokaa. Laivaliikenne ja linja-autovuorot mahdollistivat entisessä kotikylässä käynnit viikonloppuisin myös työssäkäyville aikuisille. Tilanteesta riippuen kaupunkilaisvierailta saatettiin edellyttää vastapalveluksia. Heinäpellolla tarvittiin työvoimaa, ja majoitus kaupunkimatkalla kelpasi maalaisserkuille.
Jos helteet harmittavat, voin vakuuttaa, että tilanne on jo syyskuussa helpompi. Marraskuusta puhumattakaan.