Hiukan Katajiston jälkeen kääntyy pieni tie oikealle. Sen varrella on Antila, joka on ollut Äärilän torppa, perustettu 1880. Siellä oli aiemmin asunut Taavetti ja Hilma Antilan perhe, mutta 1800-luvun lopussa heistä oli tullut mäkitupalaisia Hiirikalliolle.
1910-luvulta lähtien Antilassa on asunut Söderlingin perhe. He ovat asuneet Parilassa myös muualla, ainakin Vuorenmaan torpassa, jonka tarkka sijainti ei ole tiedossa, mahdollisesti myös Ritalassa. Perheeseen kuuluivat Juho Söderling (s. 1862 Noormarkussa, k. 1936), hänen vaimonsa (vihitty 1890) Amanda Karoliina (s. 1870 Kauvatsalla, k. 1943 Mouhijärvellä) ja lapset
- Juho Emil, s. 1890 Kauvatsalla, k. 1918 Sääksmäellä,
- Frans Lauri, s. 1893, k. 1971 Hämeenlinnassa,
- Nestor Arvid, s. 1896, k. 1918 Sääksmäellä,
- Anna Matilda, s. 1898, k. 1921 Pirkkalassa,
- Saara Amanda, s. 1900,
- Otto Hesekiel, s. 1902,
- Vera Sylvi, s. 1904, k. 1904,
- Eero, s. 1905, k. 1910,
- Fanni Lydia, s. 1908, k. 1993 Mouhijärvellä,
- Alma Ester, s. 1910, k. 1910,
- Alma Ester (Heinonen), s. 1911, k. 1982 Tampereella ja
- Eero, s. 1913, k. 1975 Kangasalla.
Eero Söderling. Kuvan omistaa Esteri Peltomäki.
Juho Emil avioitui Anna Matilda Joelintytär Ristimäen (s. 1884, k. 1967 Tampereella) kanssa. Hän oli ensin muonarenkinä Haukijärvellä Pakkasella, sitten perhe asui Herttualan Ristimäessä, myöhemmin he muuttivat Sääksmäelle. Juho Emil Söderling kuoli 1918 vankileiriltä vapauduttuaan. Leski ja lapset Hilja (Aho, s. 1912, k. 1994 Tampereella), Rauha (Rajala, s. 1915, k. 1994 Tampereella) ja Eero (s. 1918 Sääksmäellä, k. 1919) palasivat Hämeenkyröön. Hilja ehti aloittaa koulunsa Haukijärvellä ennen kuin perhe 1922 muutti Nokialle.
Frans asui Tyyne-vaimonsa (os. Jokinen) kanssa Parilassa vielä 1924. Tuona vuonna he kuitenkin muuttivat Pohjois-Pirkkalaan. Frans toimi vakuutusyhtiö Kansan palveluksessa, myöhemmin piiritarkastajana, jolloin perhe muutti Hämeenlinnaan. Sääksmäelle muutti myös Nestor. Hän kuoli 1918 Tampereella vankeudessa. Hänen puolisonsa oli Emma Mattila (s. 1888 Laviassa).
Anna avioitui Taavetti Peltoniemen (s. 1893 Mouhijärvellä) kanssa. Heillä oli poika Eino (s. 1921, k. 1923 Suoniemellä). Saara kuulutettiin 1926 avioliittoon kuusankoskelaisen työmiehen Uuno Aleksander Molanderin (myöh. Malkamaa, s. 1902 Eurassa, k. 1940 sodassa) kanssa. Heillä oli poika Pekka (s. 1926, k. 2003 Ruotsissa). He muuttivat 1931 Mäntsälään. Saara ja Pekka asuivat myöhemmin Häijäässä, kunnes muuttivat Helsinkiin. 1950-luvulla he asuivat Ruotsissa.
Otto muutti Tampereelle 1926, mutta palasi takasin Hämeenkyröön. Hän oli ammatiltaan verhoilija ja asui 30-luvun alussa Kyröskoskella. Hän muutti nimensä Sarjoksi 1931. Seuraavana vuonna hän muutti Pohjois-Pirkkalaan. Hän avioitui 1938 Tyyne Rantasen (s. 1909 Pirkkalassa, k. 1950 Turussa) kanssa. He muuttivat samana vuonna Mouhijärvelle. Myöhemmin Otto toimi poliisina ja asui perheineen Turussa. Tyyne Sarjo kuoli liikenneonnettomuudessa Porissa. Fanni muutti Mouhijärvelle 1933. Hän avioitui 1933 Toivo Liuhan (s. 1909 Mouhijärvellä, k. 1975 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Piippalan tilalla Mustianojalla. Alma avioitui Erkki Mustasillan kanssa. Eero muutti Mouhijärvelle 1937. Myöhemmin hän asui Kangasalla. Hänen puolisonsa oli Lahja Kuusinen (s. 1929, k. 2013 Kangasalla).
Amanda Söderling muutti Mouhijärvelle 1939.
Fanni Söderling ja Eeva Peltoniemi. Kuvan omistaa Esteri Peltomäki.
Vuonna 1919 Juho Söderling ilmoitti vuokralautakunnalle haluavansa lunastaa torpan alueen omaksi. Kauppakirja torpan alueesta tehtiin 1921. Tila muodostui kolmesta palstasta, joista yksi oli kotopalsta, toinen Kohuojalta ja kolmas Koirankorvesta.
Antilassa asuivat vähän aikaa 20-luvun lopulla myös Taavetti ja Matilda Koivisto.
Söderlingin perikunta myi 1938 tilan apteekkari Eino Haapaselle. Ilmeisesti talossa asui sen jälkeen Pakkasen työväkeä. Siellä asui talvisodan jälkeen Karjalasta tullut Kopperoisen perhe. He muuttivat pian Tuomistolle. Sota-aikana talossa asui kirvulainen Kärkkäisen perhe, jonka Martta-tytär toimi ompelijana. Sodan jälkeen mökissä asui Antti Pärssisen perhe, johon kuuluivat tyttäret Elvi ja Kerttu ja poika Antero. Perhe asui myös Pakkasella.
Sodan jälkeen Antilan osti Jalosen perhe. He rakensivat sinne uuden talon. Perhe muutti taloon 1950. Heidän jälkeensä siinä asui Niilo Jalonen. Talo on edelleen olemassa.
Eino, Matti ja Niilo Jalonen takana, Hilma Ja Irja Jalonen edessä. Kuvan omistaa Eine Akkanen.
Saima ja Aukusti Kankaansivu asuivat Antilan vanhassa mökissä sodan jälkeen. Mökki purettiin 50-luvulla.