Joskus aiemmin kirjoitin Kelhäjärven rannassa olleeesta Ryhdin saunasta. Saunasta tuli sittemmin kesämökki. Nykyisin paikalla on jälleen sauna. Tällä kertaa kerron kesämökin omistaneesta Paavo Tarkasta.
Paavo Edvard Tarkka syntyi toukokuussa 1897 Tampereella. Hänen isänsä oli ajuri ja talonomistaja. Perhe asui ensin Kuninkaankadulla ja myöhemmin Kortelahdenkadulla (Tampereen osoite- ja ilmoituskalenterit). Paavo kävi keskikoulun Tampereen Reaalilyseossa/Lyseossa (Suomen Sukututkimusseuran Sukuhaku-palvelu) ja jatkoi sieltä Tampereen teknilliseen opistoon. Ilmeisesti hän opiskeli siellä 1918, kun opiston oppilaita lähti pyrkimään valkoisten puolelle. Hän haavoitttui Suinulan verilöylyssä. Hän kuitenkin kykeni osallistumaan Viipurin taisteluihin tykkimiehenä ja haavoittui siellä uudestaan. Vuonna 1919 hänet ylennettiin vänrikiksi. Hän jäi muutamaksi vuodeksi armeijan palvelukseen. 1920 hänet ylennettiin luutnantiksi. Seuraavana vuonna hän kuitenkin erosi vakinaisesta sotapalveluksesta omasta pyynnöstään. 1922 hän haki Pohjois-Hämeen suojeluskunnan piiripäällikön virkaa, jota ei ilmeisesti kuitenkaan saanut.
Seuraava merkintä Paavo Tarkasta löytyy Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelosta loppuvuodesta 1925 (Sukuhaku-palvelu). Matkakohde oli Australian Sydney. Ajasta Australiassa ei tiedetä kovin paljon. Hän avioitui Britaniasta lähtöisin olleen Dorothy (Dora) Emilie Kempin (s. 1896 Englannissa, k. 1950 Australiassa) kanssa. 1937 heille syntyi poika Paul (k. 2018 Australiassa). Helsingin Sanomat julkaisi Paavo Tarkan 60-vuotispäivän yhteydessä lyhyen jutun, jonka mukaan hän toimi Australiassa kone-, kauppa- ja maatalousalalla sekä itsenäisenä yrittäjänä. 1937 perhe matkusti Suomeen.
Tarkan seuraavat vuodet kuluivat taas sotilastehtävissä. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hän toimi ainakin Kenttätykistörykmentti 1:ssä (Helsingin Sanomat 28.5.1939). Kapteeniksi hänet ylennettiin 1941 (HS 8.8.1941). Sodan jälkeen hänestä tuli poliisiasevarikon päällikkö (HS 8.5.1957). Vaimo Dora ja poika Paul palasivat 1940-luvun lopussa Australiaan, jossa Dora pian kuoli. Paavo Tarkka solmi 1951 avioliiton Inka Maria Makkosen kanssa (IS 19.6.1951). Heille syntyi kaksi poikaa. Inka Makkonen oli syntynyt Antreassa lokakuussa 1907 ja asunut ainakin Viipurissa, Kerimäellä (Itä-Savo 26.11.1942), Valkjärvellä ja Helsingissä (Karjala 13.3.1947). Hän oli tominut myös lottana.
Miten Tarkka sitten löysi Haukijärvelle? Kerrotaan, että perhe vietti kesiään ensin Herttualassa, josta retkeillessään hän löysi Ryhdin saunan, joka oli ollut vähäisellä käytöllä. Sauna oli Kaasalaiselta vuokratulla maalla. Kaasalaiset lunastivat saunan Ryhdiltä ja Tarkat ostivat saunan ja tontin Kaasalaisilta 1956. Sauna muutettiin kesämökiksi. Tiedossa ei ole, kuinka pitkään Tarkat mökkiä käyttivät. Paavo Tarkka kuoli Helsingissä heinäkuussa 1973 (Uusi Suomi 19.8.1973). Inka Tarkalle on verkossa kuolinaika, mutta se ei ole oikea, sillä hänet mainitaan miehensä kuolinilmoituksessa.
Tekstissä mainittujen lisäksi lähteinä on käytetty Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan ja Antrean seurakunan rippikirjoja (SSHY:n ja Kansallisarkiston sivuilla), BillionGraves-tietokantaa sekä FamilySearch-palvelua. Tiedot saunasta ja kesämökistä ovat Tapani Ekstamilta.