Viime sunnuntaina vietettiin äitienpäivää. Onnittelut kaikille äideille näin jälkikäteen. Päivän kunniaksi kerron tänään isoisoäidistäni Matildasta. Hän syntyi elokuussa 1868 Heinijärven Alaraukolan Koiviston torpassa Viidanojankulmalla. Nälkävuodet alkoivat hellittää, mutta taudit niittivät edelleen satoa. Vain kaksi päivää Matildan syntymän jälkeen kuoli hänen seitsemänvuotias veljensä rintatautiin. Saman vuoden alussa olivat kuolleet viisi- ja kaksivuotiaat sisko ja veli kurkkutautiin. Matilda peri kuolleen siskonsa etunimen. Perheen isä Kaappo Fredrik Matinpoika ja äiti Anna Justiina Eliaksentytär olivat muutaman vuoden torppareina Koivistolla, joka oli Annan kotipaikka. Kaappo oli lähtöisn Mouhijärven Tupurlan Vähänyppeliltä. Aikuisiksi eläneitä sisaruksia Matildalla oli kolme, pienenä heitä kuoli viisi.
Torpanpito ei ilmeisesti oikein onnistunut, isännyys siirtyi Annan veljelle ja lopulta suku vaihtui torpassa kokonaan. 1876 perhe muutti itselliseksi Kyröspohjan Potilan maalle. Seuraavassa rippikirjassa heille ilmestyi sukunimeksi Mustasilta. 1884 Matilda lähti piiaksi Pakkaselle. Hänen sukunimekseen merkittiin Mustasilta. Kolmen vuoden kuluttua kartanoon tuli rengiksi Samuli Vihtori Pettersson. Tämän vaimo ja pienet kaksoset olivat kuolleet samana vuonna. Matilda ja Samuli avioituivat 1888. Esikoinen Samuli Vihtori kuoli vain noin kuukauden ikäisenä 1890. Matilda ja Samuli suuntasivat Mouhijärvelle Häijääseen. Häijään Rouhulla Samuli merkittiin työmieheksi. Lapsia heille ehti syntyä kaksi ennen kuin he 1896 palasivat Pakkaselle. Heidän vaiheistaan Haukijärvellä kerrotaan sivustolla.
Millainen Petterin Tilta mahtoi olla? Hänestä on säilynyt vain yksi valokuva, kihlajaislahjaksi saatu herätyskello ja muutamia hajanaisia muistitietoja. Hänen mainitaan olleen siisti ja pyrkineen pitämään pienen Petterin mökin puhtaana. Kun hän tiesi erään naapurin kotona olleen syöpäläisiä, vei hän aina tämän repun ulos, jotta ne eivät olisi päässeet majoittumaan mökkiin. Pakkasen vuosinaan hän lienee nähnyt "hienompaa" elämää. Myöhemminkin hän kävi kartanossa töissä, kun pyydettiin. Se, että kaikki Matildan ja Samulin lapset kuolivat ennen vanhempiaan, jätti varmasti jälkensä. Oli syynä sitten heikko toimeentulo tai jokin perinnöllinen alttius keuhkosairauksiin, tunsivat äiti ja isä varmasti syvää surua. Onneksi tyttärentytär sentään toi valoa Matildan vanhuuden päiviin.