Turun yliopisto keräsi 60-luvulla Amerikasta kotimaahan lähetettyjä kirjeitä. Mukaan tuli myös Haukijärvelle lähetettyjä. Kylässä kirjeitä keräsi Raisa Luukkanen. Seuraavassa muutamia katkelmia noista kirjeistä. Ne on kirjoitettu 60-luvun alussa, mutta niissä muistellaan myös vanhoja aikoja Suomessa ja Kanadassa. Sekä kirjeiden lähettäjä että vastaanottajat ovat kuolleet. Koska en ole kysynyt jälkipolvien lupaa, en paljasta heidän henkilöllisyyttään. Samasta syystä olen jättänyt henkilönimet teksteistä pois ja viittaan sulkeissa vain kyseisen henkilön suhteeseen kirjoittajaan. Olen lisännyt pisteitä ja pilkkuja selventämään tekstiä.

Kovat olot kotimaassa. "Minun kirjotus on sellasta, en ole saanut koulua, olen vaan itte opetellut. Sellasta on köyhän orvon elämä, saa vielä vanhoilla päivilläänkin muistella." "Juuri niin asiat ovat kun sinä (käly) sanoit, ei ole mitään kaunistelemista. Sellaisia oli piian päivät ja vielä sivusta tuli irvistelyjä." "Kirjotat niin kauniisti niistä entisistä aijoista. Niin ne juuri oli, vanhat ja lapset sai kärsiä monella lailla,ei niillä ollut puoltajia, vaan sortajia aivan tarpeeksi. "

Kovaa työtä uudessa maassa. "Se oli kanssa kovaa aikaa, kun (tytär) oli pieni. Minä kävin päivätöissä. Joka aamu oli uusi pyykki läjä ja likaset lattiat. (Mies) hoiti lasta ja minä hankin leipä rahan, ei meitillä nälkä ollut, sain taala viisikymmentä senttiä 8 tunnin päivästä. Minulla vain oli niin hyvä onni, kun minulla oli ne paikat ennen (tyttären) maailmaan tuloa. Sain ne takasin, kun menin ja sanoin haluaisin tulla takasin, kun mieheni ei saa työtä ja niin sain. Juoksin vain kotio, en odotellut raitio vaunua. Kun on terve ja nuori, ei silloin kintut paina." "Mentiin sinne maalle ja ei saatu palkkaa. Kaikki mitä oli myytävää, sitten kun alkuun päästiin, oli kovin halpaa. Työtä kyllä oli, siittä ei ollut puutetta."

Työtä tekemällä pärjäsi. "Sillä työllä, minkä teimme, kun asuimme (maatilalla), olisi pärjännyt missä vain. Nyt on parhaat päivät minunkin elämässä. Olen hyvin tyytyväinen niin kauan kun saan puut ja veten sisälle ja pyykkini pestyä ja vähän siivottua, ettei tartte ketään käskeä." "Sanoin niille (vävylle ja miniälle ennen Suomeen lähtöä), jaa ehkä jää sen verran, että saatte meitin hautaan". "Niin se kyllä odotti täällä se pala paperia, jolla sai sitä leipärahaa (eläke, Suomen-vierailun jälkeen)."

 Suomeen paluu mielessä. "Mihin olisimme mahtaneet joutua asumaan, jos (miehen äiti) olis kirjottanu että tulkaa. Mutta hän kirjotti päin vastoin, kun (mies) häneltä kyseli, että voisko sinne tulla. Tietysti hän katsoi poikansa parasta."

Kotimaan kaipuu. "Sinne (naapuriin Haukijärvellä) olis minunkin polkuni auki, jos olisin Suomenmaan päällä." "ajatukset ovat Rakkaitten omaisten luona. En olisi yhtään ollut murheellinen, vaikka olis jääty aivan sinne olemaan (Suomen-vierailun jälkeen)." "Oma veli on Rakas, vaikka hän (mies) on kanssa samallainen kun veljensä, ettei kirjota."

 

Lisätietoja