Maaliskuussa 1862 syntyi Häijään Sepän Murtomäen torpassa tytär Eufrosiina, jota todennäköisesti kutsuttiin Siinaksi. Hänen isänsä Tuomas Heikinpoika oli lähtöisin Alaviidanojan torpasta. Murtomäkeen hän oli tullut avioiduttuaan torpparinleski Serafia Tuomaantyttären kanssa. Sisaruksia Siinalla oli ainakin neljä. Murtomäki sijaitsi Häijään Perämaassa. Siinan isä kuoli 1881. Silloin Siina oli kuitenkin jo muuttanut pois kotoa. Siinan vanhimmasta veljestä tuli  uusi torppari. Tämän kuoleman jälkeen torppa siirtyi pois suvulta.

Luultavasti Siina eli lapsuudessaan normaalia, työteliästä torpantytön elämää. Ripille hän pääsi 15-vuotiaana kesällä 1877. Vain vuotta myöhemmin - 16-vuotiaana - hän avioitui Santamäen torpan pojan Kalle Taavetinpojan kanssa. Tämä oli tuolloin 21-vuotias. Nuoripari asui vähän aikaa Murtomäessä. Siellä syntyi myös esikoinen Kalle Vihtori lokakuussa 1879. Tämän jälkeen perhe muutti läheiseen Vuorion torppaan, joka kuului Rouhulle. Siellä väki vaihtui noina vuosina tiuhaan. Kalle Taavetinpoika oli torpparina pari vuotta. Viimeistään loppuvuodesta 1881 hänet merkittiin jo entiseksi torppariksi. Taavetti Matias kastettiin Hämeenkyrössä helmikuussa 1882. Virallisesti perhe muutti Hämeenkyröön maaliskuussa 1882.

Kalle Taavetinpoika oli rakentanut jonkin matkan päähän Hämylän maalle ainakin saunan, jossa perhe aluksi asui. Luultavasti hän oli myös raivannut vähän peltoa vielä Vuoriossa asuessaan. Uusi torppa sai nimen Linnusmäki. Perhe alkoi käyttää sitä sukunimen tapaan. Kalle Linnusmäestä tuli tunnettu hahmo Haukijärvellä ja laajemminkin. Millaista mahtoi olla Siinan elämä hänen rinnallaan? Kalle oli paljon poissa puutarhaharrastuksen ja siemenkaupan takia. Luultavasti hän kuitenkin oli enemmän paikalla alkuvuosina, kun lapset olivat pieniä. Ehkä myös sukulaiset auttoivat Siinaa. Lapset laitettiin tuohon aikaan töihin jo nuorina. Heistä oli varmasti apua torpan hoidossa jo 1890-luvulle tultaessa.

Siinan myöhemmistä vaiheista tiedämme kovin vähän. Elämä torpassa lienee ollut niukkaa, sillä monena vuotena Siina ja Kalle vapautettiin henkiveron maksusta. Tilanne nähtävästi helpottui hiukan, kun lapset kasvoivat isommiksi. Henkikirjat kertovat Siinan olleen kivulloinen vuodesta 1912 lähtien. Tarkemmin sairaus ei lähteistä ilmene. Viimeisinä vuosinaan hän oli hoidettavana kunnalliskodissa. Siina kuoli tammikuussa 1927 64-vuotiaana.

 

Hämeenkyrön ja Mouhijärven kirkonkirjojen (SSHY:n jäsensivuilla) ja henkikirjojen  lisäksi on lähteenä käytetty Puutarha-lehden artikkelia, joka on ilmestynyt 1.9.1916. Huomattakoon, etteivät artikkelin tiedot ole täysin yhtäpitäviä virallisten lähteiden kanssa.

Lisätietoja