Viimeisenä tällä suunnalla, noin kilometrin päässä Santalasta, lähellä Mouhijärven rajaa, on Linnusmäki, joka oli vuonna 1882 perustettu Heinijärven Hämylän torppa. Linnusmäkeen kuljettiin sekä Viidanojankulmalta että Häijään Perämaan kautta.
Torpparina oli Kaarle Taavetinpoika, s. 1857, k. 1938. Hän oli lähtöisin Santamäestä. Hänen vaimonsa Eufrosina Tuomaantytär (Murtomäki) oli syntynyt 1862 Mouhijärvellä ja kuoli 1927. Heillä oli lapset
- Kaarle Viktor, s. 1879 Mouhijärvellä, k. 1968 Tampereella,
- Taavetti Matias, s. 1882 Mouhijärvellä, k. 1928 Tampereella,
- Eevert Paavali, s. 1886, k. 1886,
- Silja Matilda, s. 1887, k. 1964 Tampereella,
- Otto Anselm Arttur, s. 1890, k. 1891,
- Anna Vilhelmiina Loviisa, s. 1892, k. 1895,
- Vilhelm Anselm Arttur, s. 1897, k. 1971 Tampereella,
- Ida Martta, s. 1899, k. 1986 Tampereella ja
- Erkki Sulo Paavali, s. 1902, k. 1940.
Kalle Linnusmäki tunnettiin lisäksi puutarhaharrastuksestaan, jonka merkeissä hän liikkui laajasti pitäjässä. Torpanhoito jäi silloin enemmän muun perheen harteille. Harrastus oli uusi ja herätti kummastusta muissa ihmisissä. Vuonna 1910 torpan pinta-ala oli vain 1,3 hehtaaria. Kaarle Taavetinpoika toimi myös sunnuntaikoulun opettajana.
Linnusmäen lunastusasiaa on käsitelty vuokralautakunnan kokouksessa 1920. Torppa erotettiin itsenäiseksi tilaksi 1927. Samana vuonna tehdyllä kauppakirjalla Kalle Linnusmäki myi tilan pojalleen Paavolle.
Seuraavan vuoden henkikirjoihin on merkitty Kaarle Taavetinpoika ja Erkki (Paavo). Kaarle Viktor muutti Tampereelle 1901 ja Taavetti 1903. Kaarle käytti sukunimeä Viitaoja ja myöhemmin nimeä Salo. Hän oli ammatiltaan sähköasentaja. Hän avioitui 1907 Johanna Kärkkäisen (s. 1879 Kiuruvedellä, k. 1957 Tampereella) kanssa. Perhe asui 1920 Pispalassa, mutta muutti sieltä 20-luvun alussa Tampereelle. Taavetti käytti nimeä Mäkinen. Hän avioitui 1910 Ilma Regina Mäkelän (s. 1886 Virroilla, k. 1974 Tampereella) kanssa. Silja muutti 1912 Tampereelle. Hänet kuulutettiin 1917 siellä avioliittoon palosotilas Edvard Urho Lindholmin (s. 1891 Ruovedellä, k. 1939 Tampereella) kanssa. Vilhelm (Vilho) Anselm muutti 1916 Tampereelle. 1923 hän matkusti Kanadaan. Hän kuitenkin palasi takaisin Tampereelle. Hän avioitui 1928 Aune Maria Pajusen (s. 1908 Luopioisissa, k. 1972 Tampereella) kanssa. Perhe asui Tampereella. Vilho toimi uunimuurarina. Ida Martta avioitui 1922 Niilo Vihtori Jaakkolan (s. 1899 Mouhijärvellä, k. 1966 Tampereella) kanssa. He asuivat joitakin vuosia Linnusmäessä ennen kuin muuttivat 30-luvun alussa Pohjois-Pirkkalaan. Sieltä he siirtyivät 1934 Tampereelle.
Erkki (paremmin tunnettu nimellä Paavo) asui kotitilalla perheineen. Hän kaatui sodassa 1940. Hänen vaimonsa (kuulutettu 1932) oli nimeltään Aune Sofia, os.Tuominen Mouhijärveltä (s. 1908, k. 1989). Heillä oli kaksi lasta,
- Simo Rainer, s. 1932, k. 1973 Tampereella ja
- Paavo Erik, s. 1940, k. 1999 Tampereella.
Paavo syntyi vapunpäivänä 1940. Kerrotaan, että Kalle Niemi vei Aune Linnusmäen tuolloin kirkolle hevosella ja reellä. Hän ajoi oikoteitä ja lopuksi Kirkkojärven yli. Talvi oli siis ollut varsin kova. Paavo kävi koulua Haukijärvellä. Hän tuli pimeinä aamuina lyhty kädessä Santamäkeen, jätti lyhtynsä porstuaan ja jatkoi matkaansa kouluun. Yhteyksistä Mouhijärven suuntaan kertoo se, että Simo kävi kansakoulun Häijään Perämaassa. Simo avioitui Anja Sulinin kanssa ja muutti 50-luvulla Tampereelle. Paavo muutti Tampereelle 1957. Hänen puolisonsa oli Sinikka (os. Joensuu).
Myöhemmin Aunen puoliso oli Kalle Leppänen (s. 1909 Merikarvialla).
Talo on edelleen suvun hallussa.
Linnusmäki, kuva kirjasta Hämeenkyrön arvokaat luontokohteet