Mitä tapahtui 90 vuotta sitten Hämeenkyrössä ja erityisesti Haukijärvellä? Etsin vastatusta Hämeenkyrön Sanomien molemmin puolin juhannusta ilmestyneistä numeroista. Tuolloin vietettiin vielä ns. vanhaa juhannusta, eli juhannuspäivä oli aina 24.6. Vuonna 1931 se sattui keskiviikkopäivälle. Juhannussiivo, juhannuskoivut porraspielissä ja kokon polttaminen aattoiltana kuuluivat jo tuolloin tapoihin, kuten nimimerkki Kasperin (mahdollisesti F. E. Sillanpää) pakinasta käy ilmi. Ne, joiden pihassa oli lipputanko, nostivat lipun salkoon.
Aattona tehtiin vielä arkisia asioita. Kunnanvaltuusto oli koolla ja teki myös Haukijärveä koskevia päätöksiä. Haukijärven kansakoulu (alakoulu) päätettiin sijoittaa veistosaliin, ja opettajalle päätettiin hankkia paikkakunnalta sopiva asunto. Lastenkodin sauna päätettiin laittaa piirustusten mukaisesti. Sen hinnaksi arvioitiin 2500 mk. Saunan piti toimia myös kuivausriihenä, jonne tuli neljä kuivauskaappia. Käytännön toteutus jäi johtokunnan tehtäväksi. Olisi mielenkiintoista tietää, toteutuiko kuivausriihiratkaisu. Kunnan urheilukenttää valmistelemaan päätettiin valita urheilulautakunta. Haukijärven työväenyhdistyksen tehtäväksi tuli huolehtia siitä, että lautakuntaan tuli myös työväenyhdistysten edustaja. Lautakuntaan kuului lisäksi kolme kunnan edustajaa sekä edustajat suojeluskunnasta ja nuorisoseuroista. Toivo Mäkinen kuului toimikuntaan, jonka tehtävänä oli vastaanottaa kunnan puolesta Kuustenlatvan koulun rakennukset.
Sulo Haukipää ja Elma Yliraukola oli kuulutettu juhannuksen alla. Mahdollisesti he viettivät juhannushäitä? Ainakaan työväenyhdistys ei järjestänyt iltamia juhannuksen aikaan, vaan vietti kesäjuhliaan vasta seuraavana viikonloppuna.
Kasperin seuraavasta pakinasta voi päätellä, ettei sää oikein suosinut juhannusjuhlia 1931. Vesisade sammutti juhannuskokon. Toivottavasti niin ei käy tänä vuonna. Toivotan kaikille lukijoille oikein aurinkoista ja mukavaa juhannusta.