Kaikki tunnemme sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet. Mutta osattiin sitä ennenkin, jopa Haukijärvellä.
Aamulehti julkaisi 1914 otsikolla Ehdotukseni pakinoitsijanimimerkki Sakerin kirjoituksen, jossa hän käsitteli melko ilkeästi tuolloin kansanedustajana toiminutta Frans Mustasiltaa. Sakeri ei selvästi arvostanut kouluja käymätöntä Mustasiltaa. Mikä lienee ollut tuolloin kansanedustajien koulutustaso? Oppinsa muualla kuin koulussa saaneita lienee ollut eduskunnassa muitakin. Lisäksi kirjoitus sisältää selkeitä virheitä. Mustasilta ei ollut syntynyt Hämeenkyrössä. Sopii myös epäillä hänen Kintuksessa asumistaan. Ainakin sen on täytynyt olla lyhytaikaista. Yritin selvittää, kuka Sakeri oikeasti oli. Hän kirjoitteli pakinoitaan 1910- ja 1920-luvuilla, mutta tietoa henkilöllisyydestä ei löytynyt.
Toinen puoli ei jäänyt sanasodassa tappiolle. Pakkasen kartanon omistaja Estlanderia kritisoitiin kovasanaisesti Kansan Lehdessä 1917. Tässäkin on mediakriittisyys paikallaan. Paikkansa pitää se, että Estlander teki torpparien ja mäkitupalaisten kanssa sopimuksia, joilla nämä eläkettä vastaan luopuivat vuokraoikeuksistaan. Osalle ratkaisu saattoi olla hyvä, sillä kaikilla ei ollut jatkajaa. Osa, kuten Elina Viitaniemi, katui sopimusta. Kaikki eivät kuitenkaan torpastaan luopuneet mahdollisen painostuksenkaan edessä. Tästä esimerkkeinä Selkeet ja Kukkolat. Muista jutun väitteistä on vaikea saada todisteita. Opettaja Lehtosalo puolestaan sai samassa lehdessä kehotuksen erota virastaan. Ei ole tarkempaa tietoa siitä, mistä kiistassa oli kyse.
Marras-joulukuussa 1917 eivät sanat enää riittäneet. Mustasillan ikkunoita oli rikottu, ja Malakias Mäkelä oli joutunut pahoinpitelyn uhriksi. Mustasillan ikkunat on mainittu myös Kyrön Sanomien alkuperäisessä jutussa, joten hän lienee ilmoittanut asiasta poliisille. Emme tiedä, tekikö Mäkelä samoin. Hämeenkyrön järjestyskaarti väittää jutussa tekijöiksi suojeluskaartin jäseniä. Ikkunat varmaan rikottiin niin, ettei todistajia ollut. Tunnistiko Mäkelä pahoinpitelijänsä?
Tammikuussa tartuttiin aseisiin.