Viikonloppuna olivat Ancestryllä siirtolaisuuteen liittyvät tietokannat vapaasti käytössä. Pitihän niitä taas tutkia. Kovin paljon uutta en odottanut löytäväni. Niinpä otin hiukan uutta näkökulmaa tutkimiseen. Etsin tietoja siitä, olivatko entiset haukijärveläiset ottaneet uuden kotimaansa kansalaisuuden. Kansalaisuuden saaminen luultavasti edellytti jonkilaista kielitaitoa. Tarkempaa tietoa vaatimuksista ei ole. Jätän tässä Kanadaan muuttaneet pois, sillä heidän kansalaisuuksistaan olen kirjoittanut jo aiemmin

Yhdysvaltoihin muuttaneiden kansalaisuudesta voi saada tietoa ainakin kahdesta lähteestä. Osa kansalaisuushakemuksista löytyy Ancestryltä (joitakin myös Familysearchilta) digitoituna. Ne ovat tutkijalle oikein hyödyllisiä, sillä tiedot ovat yleensä riittävän tarkkoja henkilöllisyyden varmistamiseen. Tällainen hakemus löytyi nyt Uuno Laaksolta (ent. Selkee) vuodelta 1931, Taavetti Heinolta vuodelta 1945, Otto Lindeniltä (ent. Metsäraukola) vuodelta 1930, Martta Maneliukselta (os. Koivisto) vuodelta 1936, Elias Eskolalta todennäköisesti vuodelta 1912 ja Anna Venäläiseltä (os. Koivisto) vuodelta 1935. Lisäksi Jeremias Mäkinen (toisinaan MacKey) ilmoittaa I maailmansodan aikaisessa rekisteröinti kortissa olevansa Yhdysvaltain kansalainen. Kortti on vuodelta 1917.

Kuten Kanadassa, myös Yhdysvalloissa merkittiin kansalaisuus väestölaskentatietoihin ainakin vuonna 1930. Sekä Erland että Hulda Mattila (ent. Maatiala) olivat tuolloin saaneet kansalaisuuden. Lisäksi Erland ilmoitti osaavansa puhua englantia. Jeremias Mäkisen kansalaisuus vahvistuu myös lomakkeesta. Hammaslääkärinä hän luonnollisesti puhui englantia. Juho ja Hilma Heino olivat pysyneet Suomen kansalaisina. Kumpikaan ei osannut englantia. Juho Heinonen oli saanut uuden kotimaansa kansalaisuuden, Ida (os. Mustajärvi) sen sijaan ei. Juho osasi englantia. Kalle ja Sophia (Serafia) Lakso (ent. Selkee) olivat molemmat Yhdysvaltain kansalaisia ja puhuivat englantia. Otto Linden oli jättänyt hakemuksen ja ilmoitti osaavansa kieltä. Jo edellisen vuosisadan puolella Amerikkaan muuttaneella Paul Richterillä oli kansalaisuus ja kielitaito. Myös Taavetti Kinkki oli USA:n kansalainen ja puhui englantia. 

Edellä olevat linkit vievät FamilySearchin sivuille, sillä se on ilmainen, joskin vaatii kirjautumisen. Ancestry on maksullinen. Näiden palvelujen tietokannat eroavat toisistaan. Ancestryllä lienee enemmän digitoituja dokumentteja, ainakin kansalaisuushakemuksia.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.