Ensimmäisenä opettajana toimi Heinijärveltä lähtöisin ollut Hilja Tättälä (Eskola, s. 1876, k. 1960), jolla ei ollut muodollista opettajanpätevyyttä. Seuraavana vuonna opettajaksi tuli huittislainen Amanda Unto (s. 1875 Huittisissa, k. 1943 Laviassa). Hilja Tättälä oli tiukka kurinpitäjä, Amanda Unto taas lempeämpi. Kirjailija F. E. Sillanpää on kuvannut näitä kahta opettajaa ja koulun alkuvuosia kirjoituksissaan.
Näin haettiin opettajaa vuonna 1899, ilmoitus Aamulehdessä 27.6.1899. Lähde Historiallinen sanomalehtikirjasto
Vuonna 1901 opettaja vaihtui, uudeksi opettajaksi tuli Kerttu Linden (vuodesta 1906 Lehtosalo, s. 1875 Turussa, k. 1961 Turussa), joka toimikin pitkään haukijärviläisten sivistäjänä. Hän piti tiukkaa kuria, myös vähän vanhempana koulutiensä aloittaneet oppilaat hän laittoi järjestykseen. Erilaiset hankinnat kertovat opettajan kiinnostuksesta koulutyön kehittämiseen. Hänen kerrotaan olleen tarmokas, itseriittoinen, aristokraattisesti ympäristöään ja kanssaihmisiään hallinnut persoona. Häntä pidettiin hyvänä opettajana. Monet hänen oppilaistaan muistelivat vielä myöhemmällä iällään häntä kunnioituksella, mutta yksityiskohdille naureskellen. Lehtosalo oli tunnettu vankoista mielipiteistään, koskien niin koulunkäyntiä kuin yleisempiäkin asioita. Hän oli sitä mieltä, että kirjoitettaessa kynän pään piti osoittaa olkapäähän. Kirjoitusasento ei salli kovin yksilöllistä tyyliä, eikä liene helpoimpia. Koulun pärekaton vaihtaminen epäilytti häntä. Hän esitteli lapsille, mitä voi olla seurauksena vanhaan rakennukseen laitetusta tiilikatosta. Esimerkkinä oli ovi, joka ei toiminut kunnolla. Tosin ovi oli irtokaapissa, mikä oppilaita hiukan ihmetytti.
Lehtosalo jäi eläkkeelle 1941 ja muutti Turkuun. Hänen jälkeensä yläkoulun opettajina toimivat Sirkka Elomaa (os. Snellman, s. 1909 Lahdessa, k. 1950 Toivakassa), Kaarlo Villanen, Tauno Heikkilä (s. 1907, k. 1960 Hämeenlinnassa), ylioppilas Paula Randell, ylioppilas Eeva-Liisa Leppihalme, Uljas Kiuru (s. 1927 Kivennavalla, k. 2013 Lammilla) ja Erkki Alanen (s. 1927, k. 2007) vuosina 1955 - 1974.
Ensimmäinen alakansakoulun opettaja oli Sirkku Valtasaari (myöh. Kolari, s. 1911 Rymättylässä, k. 1939) vuosina 1932 - 1934. Pitkäaikaisena opettajana alakoulussa toimi Asta Niittymäki (s. 1914 Punkalaitumella, k. 2016 Punkalaitumella). Hän oli koulussa opettajana vuosina 1934 - 1968. Hän opetti monta haukijärveläistä ikäluokkaa lukemaan ja kirjoittamaan. Useammasta kylän talosta ehti toinenkin sukupolvi hänen oppilaakseen.
Poikien käsitöiden opettajina toimivat monet kyläläiset, muut oppiaineet hoituivat kahden naisopettajan voimin. Käsitöitä ovat pojille opettaneet Kaarlo Koskinen, Viktor Peltonen, Kalle Haukipää, Alfred Laine, Taavetti Tuulonen, Vihtori Mäkinen, Martti Erkkilä, Tauno Erkkilä, Kalle Hakala, Toivo Mäkinen, Juho Heinonen, Mikko Mäkinen ja Hugo Kukkola.
Opettajat asuivat koululla, heitä varten oli kumpaankin koulurakennukseen tehty asunnot. Koulun toimiessa vielä Suojalla Amanda Unton sisar Alma (s. 1885 Huittisissa) asui ja kävi koulua Haukijärvellä. Kerttu Lehtosalon veli Johan Vilhelm Linden (s. 1870 Turussa, k. 1952 Turussa) asui koululla 30-luvulla. Hän oli ollut töissä tupakkatehtaalla Turussa ja sokeutunut siellä sattuneessa onnettomuudessa. Vuoden 1911 kansakoulumatrikkelin mukaan Haukijärven kansakoulun opettajalle kuului 25 aarin puutarha ja 13 aaria peltoa. Rahapalkka oli 250 markkaa. Koululla oli navetta, mutta ilmeisesti opettaja Lehtosalo ei pitänyt lehmää ainakaan jatkuvasti, koska johtokunta antoi luvan Siltasen lehmän sijoittamiseen navettaan. Kanoja hänellä tuohon aikaan oli. Ennen alakoulurakennuksen valmistumista opettaja Niittymäki asui ainakin Kivimäessä, ilmeisesti aika vaatimattomissa oloissa.
Sodan jälkeen kasvoivat ikäluokat niin suuriksi, että koululle tarvittiin kolmas opettaja. Sellaisena aloitti 1946 Raisa Saulamo (myöh. Luukkanen), joka perheensä mukana oli tullut siirtolaisena Karjalasta. Hän opetti kolmansia ja neljänsiä luokkia. Myös hän oli opettajana Haukijärvellä pitkään, 1980-luvun alkupuolelle saakka. Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli 105 oppilasta lukuvuonna 1950 - 51. On huomattava, että luvussa ovat mukana jatkoluokat, kansalaiskoulu aloitti toimintansa vasta 1958.
