Otsikko viittaa raveihin, ei autokilpailuihin. Ensimmäinen löytämäni merkintä kilpa-ajoista, joihin haukijärveläinen on osallistunut, on vuodelta 1917. Tuolloin hämeenkyröläisen M. Erkkilän Sutja-tamma voitti vanhempien hevosten sarjan Laviassa Lavian hevoskasvatusyhdistyksen järjestämissä ajoissa. Muita hevosurheilun harrastajia ei sitten sotia edeltävältä ajalta näyttäisi löytyvänkään. Pakkasella kyllä oli paljon hevosia, mutta tiettävästi niillä ei kilpailtu. Haukijärvellä ei myöskään järjestetty raveja tuohon aikaan. Tiedossa ei ole, osallistuivatko esimerkiksi Mustajärvenkulman isännät hevosillaan ajoihin Mouhijärvellä.
Kylään sodan jälkeen perustettu maamieseura alkoi järjestää kilpa-ajoja. Niitä pidettiin talviaikaan järvien - ainakin Heinijärven ja Parilanjärven - jäällä. Hämeenkyrön Sanomat kertoi, että seuran raveihin 20.3.1955 Heinijärvellä osallistui 29 hevosta. Sarjoja oli seitsemän, erikoisuutena 1000 metrin kirkkoajo, jonka voitti P. Jääskeläisen Aave-Tyttö ajalla 2.03. Sarjojen parhaat näyttivät olleen Hämeenkyröstä ja Mouhijärveltä.
Ainakin seuraavat 40- ja 50-lukujen ravituloksista poimitut hevoset ja niiden omistajat lienevät olleet haukijärveläisiä: ori Pekon-Humu (V. Mustajärvi), ruuna Välke (H. Rautiainen), ruuna Humu (E. Kanerva), tamma Siro (H. Selkee), tamma Aave-Tyttö (P. Jääskeläinen), ruuna Humu (T. Kotti), ruuna Pekka (E. Kanerva), Reima (T. Kotti), Eri-Milka (H. Rautiainen) ja Liiho (M. Pakarinen). Tiettävästi Kotin ja Pakarisen hevoset kilpailivat myös radoilla, muut ajoivat ilmeisesti vain jäällä. Selkeen Siron saama palkintokirja on säilynyt Hilkka Luukkasen arkistossa. Erkki Kanervasta on valokuva yhden hevosensa kanssa.