Vuoden 1910 maataloustiedustelua selaillessani tulin miettineeksi sitä, millaisia tiloja silloisista torpista tuli. Ryhdyin tutkimaan asiaa muistiinpanoista, jotka olin tehnyt lainhuudatusasiakirjoista, vuoden 1930 maatalouslaskennasta sekä vuoden 1919 tilapäisestä varallisuusverosta. Tarkastelun kannalta torpista syntyi itsenäisiä maatiloja kahdessa vaiheessa, nimittäin vapaaehtoisilla kaupoilla ennen vuotta 1918 ja myöhemmin perustuen vuonna 1918 säädettyyn lakiin vuokra-aluiden lunastamisesta. Katsotaanpa muutamia esimerkkejä kummastakin.

Ennen torpparilakia itsenäistyivät ainakin Peltoniemi, Yliviidanoja ja Alaviidanoja. Peltoniemestä ei ole torppana juurikaan tietoa, joten katsotaaan kahta muuta. Vielä 1910 Yliviidanojaa lienee käsitelty torppana, vaikka kauppakirja olikin tehty 1907. Silloin torpan viljelty ala oli vajaat seitsemän hehtaaria. Lainhuudon mukaan tilan kokonaisalaksi tuli noin 40 hehtaaria, joka sisälsi nuo pellot, tontin ja metsää. Tiedot ovat vuoden 1912 lainhuudatuksesta. Vuonna 1919 viljelyalaksi ilmoitettiin 9,5 hehtaaria ja 1930 jo 13,5 hehtaaria. Mahdollisesti peltoa oli raivattu tai ostettu muualta lisää. Alaviidanojan tilanne oli hyvin samanlainen. Tilat oli erotettu samaniakaisesti, vaikka kauppa Alaviidanojasta oli syntynyt hiukan myöhemmin.

Torpparilakiin perustuvasta itsenäistymisestä katsotaan esimerkkinä vaikka Katajistoa ja Mustajärvenkulman Metsäkirmoa. Ne eroavat jossain määrin toisistaan. Katajiston viljelysala torppana oli pieni, vain 1,8 hehtaaria. Sen maat olivat hankalasti Erkkilän maiden joukossa, joten vuokralautakunta pyysi maanmittarin avuksi tilusjärjestelyyn. Tuloksena oli Katajiston kahdeksan hehtaarin tila, jolla peltoa oli 2,5 hehtaaria. Laki vuokra-alueiden lunastamisesta asetti rajoja sille, kuinka paljon maata torppari sai lunastaa. Joitakin poikkeuksia kuitenkin sallittiin. Näyttää siltä, että enemmän maata oli mahdollista saada, kun torppa oli  kaukana päätilasta. Tästä esimerkkinä Metsäkirmo, joka torppana viljeli yhdeksää hehtaaria. Tilan koko 1930 oli 60 hehtaaria, josta peltoa 13 hehtaaria.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.