Hiukan täydennystä viimekertaiseen tekstiin: Toivo Kotin Reima-hevonen oli ruuna ja tamma Eri-Milka oli Niilo Rautiaisen omistuksessa. Vähän toisenlaisesta hevosharrastuksesta kertoo Hevoslehden 1.11.1924 julkaistu juttu Satakunnan Hevosjalostusliiton näyttelystä Hämeenkyrössä. Siellä hyväksyttiin kantakirjaan A. Palomäen tamma Jahnun-Liisa ja A. Roiton (Aatto Roito?) tamma Lennon-Ilo. Varsanäyttelyssä sai palkinnon A. Palomäen Maurin-Vappu.
Pari viikkoa sitten kirjoittelin ns. kapinavahingoista haetuista korvauksista. Hevosistaan korvausta halusivat myös Martti Erkkilä, jonka 15-vuotias valakkahevonen oli ryöstetty, Gustav Estlander, jolta oli viety tammahevonen sekä Kalle Mäkelä, jonka kuusivuotias tammahevonen oli jäänyt jonnekin, kun sen sotaan mukanaan vieneet pojat oli vangittu. Hämeenkyrön nimismiespiirin arkistoon sisältyvistä anomuksista ei suoraan käy ilmi, saivatko anojat korvausta. Kaikkien sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen täysimääräisinä ei tuon ajan oloissa liene kuitenkaan ollut mahdollista.
Karjantuote-lehti julkaisi 26.7.1918 tietoa meijereiden tilanteesta käydyn sodan jälkeen. Pakkasen kartanon menetyksiä kuvataan seuraavassa katkemassa. "Karja on vähentynyt 204 eläimestä 120:een; osa on nimittäin ryöstetty, osa myyty ja osa on kuollut tai täytynyt lopettaa huonouden takia. Suoranainen tappio on noin 40 eläintä, a 900 mk. Lisäksi tulee vielä, että jäljelle jääneetkin eläimet ovat sangen heikkoja ja kapinan aikuisen puutteellisen hoidon takia vallan ehtyneitä."