Nykyisen Haukijärven tiloista valtaosa on syntynyt 1900-luvulla. Vuosisadan alkukymmeninä itsenäistyivät torpat ja sodan jälkeen syntyi karjalaisasutus. Tällä kertaa ajattelin hiukan tarkastella niitä tiloja, jotka olivat olemassa jo 1890. Alueen torppien syntyvaiheista jonkun toisen kerran.

Itsenäisiä tiloja 1890 olivat Pakkanen, Suoja, Perttu, Äärilä, Parri (muodollisesti, kuului Pakkaseen), (Metsä-)Tiipiä (muodollisesti, kuului Purttuun), Maatiala ja Ojaniemi. Miten ne olivat syntyneet? Ensimmäiset luotettavat tiedot tiloista saamme vuoden 1540 maakirjasta. Silloin noista tiloista olivat olemassa Haukijärvi, Perttu ja Parri. Ne ovat siis vanhempia kuin kirjalliset lähteet. Äärilä näyttää ilmestyvän vuoden 1621 veroluetteloon. Mahdollisesti Perttu jaettiin tuolloin kahteen osaan. Suoja ja Pakkanen olivat syntyneet vuoden 1729 aikoihin, kun Haukijärven tila jaettiin.

Maakirjaa vuodelta 1606. Pukara, Parila ja Haukijärvi olivat maakirjoissa usein samassa. Varhaiset 1500-luvun veroluettelot ovat melko hankalia lukea. Lähde: Digitaaliarkisto

Uusia tiloja syntyi siis kylään harvakseen. Seuraava oli kuitenkin vuorossa jo 1740, kun Kalkunmäen Tiipiän talosta muodostettiin Kylä-Tiipiä ja Metsä-Tiipiä. Metsä-Tiipiä oli nykyisen Peltolan talon paikalla. Missään edellä mainitussa tapauksessa ei voi varmaksi sanoa, että tila olisi jaettu veljesten tai lähisukulaisten kesken. Pertun ja Äärilän tapauksessa se on nimien perusteella mahdollista, muissa sukulaisuuden täytyy alla kaukaisempaa, jos sitä on lainkaan.

Maatiala ja Ojaniemi poikkeavat muista sikäli, että ne olivat ensin torppia. Ojaniemi mainitaan Pussin torppana 1798 ja perintötilana ensimmäisen kerran 1865 alkavassa rippikirjassa. Maatiala (Metsä-Märri) esiintyy vuosien 1805 - 1814 rippikirjassa, jossa Märrin talon poika Tuomas on saanut tämän nimen. Seuraavassa rippikirjajaksossa hän on Maatialan torppari. Itsenäinen Maatialasta tuli 1840-luvulla, sillä vuosien 1844 -1850 on torppa-sana vedetty yli ja viereen on kirjoitettu tila.

Kun ensimmäiset torpat perustettiin alueelle 1700-luvun loppupuolella, on asutus vielä tuon vuosisadan puolivälissä ollut melko vähäistä. Pakkasen, Suojan, Parrin, Pertun, Äärilän ja Tiipiän mailla oli varmaan jonkin verran itsellisten ja sotilaiden mökkejä. Laajat alueet, kuten Viidanojankulma ja Mustajärvenkulma, olivat vielä ilman asukkaita.

Tämän tekstin lähteinä on käytetty erilaisten veroluetteloiden pohjalta myöhemmin koottua Suomen asutuksen yleisluetteloa (SAY) sekä Hämeenkyrön seurakunnan rippikirjoja.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.