Vuoden 1915 henkikirjoista voi vielä tehdä muutamia huomioita kylän asutuksesta. Kuljetaan tällä kertaa nykyistä Haukijärventietä pitkin ja poiketaan tarvittaessa sivuteille. Salomäki oli tuolloin juuri rakennettu, kauppa oli solmittu, mutta lainhuudatus puuttui vielä. Niinpä Vihtori Ihantola onkin saanut osaviljelijän tittelin. Sillanpäät solmivat avioliiton 1915 ja tekivät tilastaan kaupat vasta seuraavana vuonna. Emme tiedä, oliko vanha Ihantolan torppa vielä pystyssä vai oliko se käytetty Salomäen rakennustarpeiksi. Asukkaita siellä ei enää ollut. Tiipiällekään ei ole merkitty asukkaita. Laineet olivat todennäköisesti jo muuttaneet Alaviidanojalle ja Haukipäät tekivät kaupat tilastaan vasta 1916.

Heinoonkylässä asuivat ainakin Rintalat, Amanda Tuomisto ja Kullan perhettä, ehkä myös Juho Heino, joka henkikirjassa on merkitty heti heinoonkyläläisten jälkeen.  Rintalasta, Tuomistosta, Antilasta ja Kullasta oli kauppakirjat tehty 1912 ja tilat oli erotettu 1914. Kauppakirjoista käy ilmi, että Rintala ja Tuomisto olivat jo ostohetkellä olemassa. Myös Kullan palsta oli Emil Arvid Mäkisen (Kullan) viljelyksessä ja Antilassakin oli asuinrakennus. Jostain syystä Elina Antila on kuitenkin henkikirjassa merkitty Parilaan. Heinoonkylä kuului Haukijärveen.

Kanervat olivat jo muuttaneet Maatialaan, sen sijaan Niemet asuivat vielä torpassaan Niemenkylässä. Kanerva ja Niemi oli kumpikin erotettu 1914. Ilmeisesti Kanervat asuivat Maatialan rakennuksissa ja kummankin perheen uudet talot olivat vasta tekeillä.

Nimi Mustasilta esiintyy jo 1800-luvun lopun rippikirjoissa. Mustasillat asuivat 1915 mäkitupalaisina Potilan maalla. Asuiko itsellinen Anna Halla samoilla nurkilla? Poutala oli jo erotettu palstatilaksi. Mahdollisesti myös seppä Jokinen perheineen asui 1915 mökissä, jonka alueen 20-luvulla lunasti omakseen.

Mainittakoon vielä yksi uudehko tila, nimittäin Viidanojankulman Hakala. Kalle ja Aina Hakala asuivat jo talossaan, olihan tilan kauppakirja tehty 1909.

Lisätietoja