Kirjoittelin joskus Pakkasen ja Suojan maiden vanhoista nimistä. Nyt löysin vanhan, isojaon ajalta peräisin olevan kartan, jonka arkistolaitos on digitoinut. Kartta kannattaa avata tästä linkistä, jolloin sen saa näkyviin kokonaisena teksteineen kaikkineen. Karttaa voi myös suurentaa. Alapuolella oleva on vain kuvituksena tähän tekstiin. Isojaosta ei tässä sen enempää. Jos joku haluaa perehtyä siihen ja noihin taulukon lukuihin tarkemmin, löytyy verkosta ja kirjallisuudesta varmasti tietoa. Lähinnä seuraavassa on tarkoitus hiukan palata nimistöön, joka pitkälti on ollut olemassa jo 1700-luvun lopussa ja käytössä vielä 1900-luvun alkukymmeninä. Kartan tarkkuus ei tietenkään vastaa nykypäivän vaatimuksia, mutta siitä näkee peltojen (åker), niittyjen (äng) ja metsien (skog) sijainnit suurin piirtein.

b_0_0_0_10_images_isojako.jpg

Lähde: Digitaaliarkisto

Suoja ja Pakkanen näkyvät kartassa vierekkäin. Ilmeisesti Pakkanen on ollut hieman Suojan alapuolella ja lähempänä tietä. Kartasta käy ilmi myös, missä Isovainion rinta (1) sijaitsi. Samoin siitä löytyvät Lato-, Mäki- ja Peräperkoo (25, 22, 23 ja 24).  Kaikki mainitut ovat olleet peltoa. Vasikkakorpi (20 ja 21) taas on ollut niitty, samoin Pakkasen Ristihuhdanperkoo (30). Känkorpi (55, 56) voisi olla Käenkorpi, suomalaisten nimien kirjoittaminen ruotsalaiseen tekstiin on muuten onnistunut melko hyvin. Oudolta tuntuu Kirmonniityn (16) sijainti. Ilmeisesti se on isojaon yhteydessä liitetty Pakkaseen. Lieneekö Lähdekaivon (43) alueella ollut aikoinaan talojen käyttämä kaivo vai saatiinko vettä Suojan mäeltä? Myllyvainiollakin mainitaan lähde (41).

Reserviläisen niitty (50) kummallakin talolla kertoo Ruotsin vallan aikaisesta ruotusotilasjärjestelmästä varamiehineen. Vilkaisu tuon ajan rippikirjaan kertoo reserviläisen olleen nimeltään Heikki Rask. Itselleni jää hiukan hämäräksi, mitä olivat boskapshwilor (15), joita näyttää olleen useita. Kenties jotain aitauksia, joihin karja ajettiin yöksi? Ne lienevät olleet melko pysyviä, koska tulivat merkityiksi karttaan. Nimistöön niistä ei liene jäänyt mitään. Kartta ei kerro, oliko mylly Parilanjärven ja Haukijärven välisessä ojassa vielä olemassa. Mylly-alkuisia nimiä kyllä luettelossa on. Silta kartan oikeassa reunassa voisi olla Mustasilta. Mutta katselkaapa itse, vanhat kartat ovat viehättäviä.

Lisätietoja