Tällä kertaa lopetellaan isojakoa koskeva juttusarja. Aloitetaan Mustajärvenkulmalta. Sen Parilaan kuuluva osa tuli jo viime kerralla käsitellyksi. Ehkä mielenkiintoisempi alue on kuitenkin se, joka kuului Pukaran kylään. Kartta kertoo, ettei sielläkään juuri asutusta vielä ollut. Kovasti kuvaa suurentamalla saa näkyviin yhden talon. Kun isojakoa on kylässä tehty 1783 - 1795, täytyy rakennuksen olla Mustajärven torppa. Myös teksti mainitsee torpan. Melko kauaksi järvestä se on piirretty. Niittyjä on jo aika monta. Nimistö liittyy pääosin järveen. Mahtaneeko Persolammin tai Ukonmäen sijainnista olla nykyään tietoa? Kirmon niitty on ennen isojakoa ilmeisesti ollut Herttualan Kirmon hallussa. Markku Kuronen kertoi ystävällisesti hiukan myöhemmistä paikannimistä: Rysäniitty (näkyy kartalla) kuului Kahilan talolle, Piippukoskessa oli Kalliomäellä mylly ja Tervahaudansilta ylittää Mustajärvestä tulevan joenuoman.

Mustajärvenkulmaa on myös Herttualan kylän puolella. Siellä isojakoa tehtiin vasta 1803. Kartta näyttää, että sielläkin oli vain muutamia niittyjä. Torpat perustettiin vasta myöhemmin. Nimistö liittyy pääasiassa järveen ja Herttualan taloihin. Mutta mikä mahtaa olla sana, jonka ruotsiksi kirjoittanut maanmittari tai hänen sihteerinsä on kirjannut muotoon Pilo? Piilo? Olisiko isovihan aikaisia piilopaikkoja ollut noilla seuduilla? Riuku Pilo ja Nappa Pilo ovat isojaossa tulleet Kirmolle. Valkaman alue on kuulunut Heinijärveen, mutta en sitä kylän isojakokartasta löytänyt.

Lamminkulma ja Viidanojankulma kuuluivat Heinijärven taloille. Siellä isojako oli vuorossa 1799. Viidanoajankulmalle oli rippi- ja henkikirjojen mukaan jo perustettu Palomäen, Haukipään ja Viidanojan torpat (Viidanojalla ei tosin ilmeisesti asuttu 1799), mutta karttoihin on merkitty vain Haukijärven torppa. Onko se Haukipää vai Palomäki? Noilla alueilla oli lähinnä metsää ja suota. Viidanojankulma näkyy kylän neljännessä ja kuudennessa kartassa, Lamminkulman aluetta taas on toisessa karttakuvassa. Sakasti, Pahaoja ja Haukikosken niitty lienevät Viidanojankulmaa.

Kalkunmäessä isojako tehtiin 1802. Kartta kertoo, että kylän talojen niittyjä oli nykyisen Haukijärven alueella melko paljon. Niitä oli Porrassuon, Heinoonsuon ja Mustasuon alueilla. Kiviniitty kuului niin ikään Kalkunmäen alueeseen. Koivisto on nimenä outo. Asutuksesta Mettä-Tiipiä oli tuolloin jo olemassa. Ainoa karttaan piirretty talo (vaatii suurentamista) on mielestäni jossain Heinoonkylän paikkeilla. Lieneekö talo siirretty myöhemmin toiseen paikkaan?

Haukijärvellä oli myös Kyröspohjan talojen maita. Ainakin osa niistä näkyy edellä linkitetyissä kartoissa. Näin voimme katsoa saaneemme isojaon Haukijärvellä suoritetuksi.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.