Joskus aiemmin kirjoitin Emma Hallan ja Eufrosiina Forsellin (myöh. Koiviston) 1907 saamasta Keisarillisen Suomen Talousseuran kunniamerkistä. Samaisen seuran huomionosoitus osui kuitenkin kylään jo 1839. Hämeenkyrön seurakunnan arkisto sisältää nimittäin kirkkoherralle tulleen tiedonannon, jonka mukaan seura oli myöntänyt Juho Matinpoika Pertulle hopealusikan. Se myönnettiin pellon ja niityn raivauksesta. (Ainakin oletan, että ruotsinkielinen uppodling-sana merkitsee tässä raivausta, se voi tarkoittaa myös viljelyä). Tarkoitus oli, että kirkkoherra antaisi palkinnon jossain sopivassa juhlallisessa tilaisuudessa. En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin ja missä tilaisuudessa Juho Perttu sai lusikan.
Hiukan tarkemmin palkinnon myöntämisperusteista löytyy tietoa Lars Zilliacuksen julkaisusta Finska Hushållningssällskapets arkiv och skrifter sivulta 18. Sen mukaan Juho Perttu oli rakentanut 12 taloa (rakennusta?) ja pystyttänyt kahdeksan syltä kiviaitaa. Hän oli raivannut kaksi tynnyrinalaa yhdeksän kapanalaa peltoa sekä neljä tynnyrinalaa viisi kapanalaa niittyä. Lisäksi hän oli kaivanut 588 syltä laskuojaa ja 2027 syltä sarkaojaa. Vanhoista yksiköistä tarkemmin vaikka Wikipediasta.
Pitää joskus Turussa käydessä yrittää perehtyä seuran arkistoon tarkemmin. Sieltä näyttäisivät löytyvän Juho Pertun palkintoon liittyvät asiakirjat. On todennäköistä, että huomionosoituksia ovat vuosikymmenten saatossa saaneet osakseen muutkin kyläläiset. Kuka sitten oli Juho Matinpoika Perttu? Hän oli Pertun talon isäntä ja sivustolla mainitun Taavetti Vilhelm Juhonpoika Pertun isä.