Tien vasemmalla puolella on kolmas Parilan kylän perintötaloista, Perttu. Se on ollut olemassa jo 1540. Vuonna 1910 sen viljelyala on ollut 22,6 hehtaaria. Siellä on pidetty kahta hevosta ja yhdeksää lehmää. Tilan konekantaan on kuulunut niittokone, hevosharava ja puimakone. Talollinen Taavetti Vilhelm Juhonpoika (s. 1825 Hämeenkyrössä, k. 1900 Hämeenkyrössä) on jo vuosisadan vaihteessa merkitty talon vanhukseksi. Hänen vaimonsa (vihitty 1869) oli Vilhelmiina Isakintytär (s. 1840 Metsäraukolan torpassa, k. 1908 Hämeenkyrössä). Kerrotaan, että Vilhelmiina sai Metsäraukolasta huomattavat myötäjäiset. Hänen isänsä oli varakas ja lainasi rahaa pantteja vastaan. Usein nämä pantit jäivät taloon. Ne näkyivät sitten Pertun kalusteissa. Lapsista talossa ovat asuneet Juho Vilhelm (s. 1869 Hämeenkyrössä, k. 1932 Hämeenkyrössä) ja Hugo Adalbert (s. 1886 Hämeenkyrössä, k. 1950 Hämeenkyrössä).
Juhosta tuli seuraava isäntä. Hänet vihittiin 1901 Selma Taavetintyttären (s. 1882 Mouhijärven Tomulassa, k. 1961 Hämeenkyrössä) kanssa. Heillä oli lapset
- Alli Vilhelmiina, s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1910 Hämeenkyrössä,
- Aina Elviira, s. 1904 Hämeenkyrössä, k. 1986 Hämeenkyrössä,
- Svantte, s. 1906 Hämeenkyrössä, k. 1942 sodassa,
- Erkki Johannes, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1909 Hämeenkyrössä,
- Irja Eliina, s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 1911 Hämeenkyrössä,
- Helena Linnea, s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1991 Ruovedellä ja
- Toivo Johannes, s. 1913 Hämeenkyrössä, k. 1977 Hämeenkyrössä.
Juho Perttu näyttää toimineen Haukijärven Nuorisoseurassa, joka järjesti muutaman huvitilaisuuden Parilassa vuosina 1905 -1906. Sen jälkeen seuran toiminnasta ei näy merkkejä. Juho ja Selma Perttu kuuluivat kansakoulun johtokuntaan. Selma Perttu oli myös lastenkodin johtokunnassa. Juho Perttu toimi köyhäinhoidon piirimiehenä 1910-luvulla. Pertun talo oli kylän rokotuspaikkana 1910- ja 1920-luvuilla.
Aina avioitui Arvi Heikkisen kanssa. Svantte kaatui sodassa 1942. Hän oli avioliitossa Elli Karhiniemen kanssa. Heille syntyi tytär Leila 1931 Hämeenkyrössä. Helena kuulutettiin 1938 avioliittoon Ruovedeltä kotoisin olleen Reino Pöntyksen kanssa. He asuivat Ruovedellä.
Toivosta tuli 1933 Pertun seuraava isäntä. Hänen puolisonsa (kuulutettu 1938) oli Kyllikki Honkavaara, s. 1917 Pöytyällä, k. 1999 Hämeenkyrössä. Perheeseen kuului kolme tytärtä ja kolme poikaa.
Hugo Perttu otti vuonna 1908 passin Amerikkaan matkustamista varten. Hän palasi kuitenkin takaisin kotimaahan, mikäli ylipäätään lähti matkalle. Hän rakensi 1920-luvulla talonsa tien oikealle puolelle jonkin matkaa Pertulta Hahmajärvelle päin Mouhijärven puolelle. Tilan nimi oli Koivumäki. Hugon vaimo Lyydia (s. 1888 Hämeenkyrössä, k. 1959 Hämeenkyrössä) oli lähtöisin Valkamasta. Heillä oli Heikki-niminen poika (s. 1910 Hämeenkyrössä, k. 1992 Hämeenkyrössä), joka toimi poliisina. Hugo harrasti hirvenmetsästystä jo silloin, kun se ei vielä ollut niin suosittua kuin nykyisin. Vuonna 1909 hän sai kuvernöörin myöntämän kaatoluvan viidelle hirvelle.
Perttu on edelleen saman suvun hallussa.
Pertun maalta on löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Pertun ja Erkkilän mailta on löytynyt myös kivikauden esineistöä. Alma Söderling löysi 1910 tasataltan ilmeisesti Erkkilän alueelta.
Pertun talo taiteilijan ikuistamana 20- ja 30-lukujen vaihteessa. Kuvan omistaa Matti Perttu.