Kansalliskirjasto avasi digitoimansa sanomalehdet vuosilta 1771 - 1920 vapaasti verkossa luettaviksi. Aiemmin rajavuosi oli 1910. Vaikka olen tuon aiemman rajavuoden jälkeisiä lehtiä tutkinut yliopiston kirjastossa, on nyt julkaistuissa erityisesti vuosilta 1918 - 1920 minullekin uutta tietoa. Vaikuttaa myös siltä, että haku toimii aiempaa paremmin, koska olen saanut sellaisia osumia, joita ennen ei ole tullut. Haukijärveä olen tietenkin etsinyt ja kaikenlaista löytänytkin. Kerron niistä varmasti useammassakin blogitekstissä. Tällä kertaa keskitytään työväentaloon.
Toukokuun neljäntenä päivänä 1916 ilmestyneessä numerossaan Sosialidemokraatti-lehti kertoi otsikolla "Uusi työwäen walistustemppeli walmistunut" Haukijärven työväenyhdistyksen uuden talon vihkiäisjuhlasta. Juhlaohjelmassa oli soittoa, Frans Mustasillan tervehdyssanat, laulua, Kalle Haukipään esittämä juhlaruno, juhlapuhe, kertomus esittäjänään W. Mäkelä, laulu ja jäähyväissanat. Juhlan jälkeen alkoi iltama. Paikalla arvioitiin olleen 250 - 300 henkeä. Frans Mustasillan tervehdyssanoista kävi ilmi, että talon rakentaminen oli kova ponnistus. Erimielisyyksiäkin oli ollut. Ne olivat koskeneet muotoseikkoja, mitä se sitten tässä yhteydessä mahtoikaan tarkoittaa. Joka tapauksessa juttu vahvistaa muistitiedon, että työväentalo otettiin käyttöön 1916.
Oman lisänsä talon historiaan tuo Työmies-lehden juttu 22.4.1915. Otsikolla "Työwäentalo hajotettu - mutta rakennetaan uudestaan" se kertoo, että työväenyhdistys osti 1911 Maatialan päärakennuksen ehdolla, että rakennus puretaan. Talo sai kuitenkin olla paikoillaan kuluneeseen talveen saakka. Yhdistys oli vuokrannut tonttimaan samalta palstalta (Kanervalta) ja rakennus oli edellisellä viikolla siirretty sinne jäsenten yhteisellä avulla. Onko siis työväentalo rakennettu Maatialan hirsistä? Ei olisi mitenkään harvinaista tuohon aikaan. Nyt kaivattaisiin hirsirakentamisen asiantuntijan mielipidettä. Ovatko kuvassa näkyvän rakennuksen hirret uusia vai Maatialasta siirrettyjä vai kenties molempia?