Mustajärvenkulmalla asui 1920-luvulla "Kuokka-Nestoirksi" sanottu mies, joka kaivoi työkseen ojia. Hänen oikea nimensä oli Nestor Rimmenpää. Olen yrittänyt jäljittää häntä sen perusteella, että hän oli kotoisin Suodenniemen Erkkilän talosta. Jossain vaiheessa tarkistin myös Mouhijärven haudattujen luettelon, mutta sieltä häntä ei löytynyt, vaikka hän ilmeisesti työskenteli usein Mouhijärven puolella. Nyt tulin katsoneeksi Hämeenkyrön haudattujen luettelon. Sieltä tärppäsi. Huhtikuussa 1940 kuoli työmies Nestor Rimmenpää, jonka asuinpaikaksi oli merkitty Vesajärvi. Ja mikä tärkeintä, luetteloon oli merkitty hänen syntymäaikansa, 6.11.1860.
No, ei häntä kuitenkaan Suodenniemen kastetuista löytynyt. Onneksi syntymäaika auttoi erottamaan hänet muista Taipaleen Erkkilässä jossain vaiheessa asuneista Nestoreista. Hän syntyi Kiikoisten Kuorsumaan Pohjalan Nevanperän torpassa itsellinen Juho Matinpojan ja tämän vaimon Johanna Juhontyttären lapsena 6.10.1860. Syntymäkuukausi muuttui myöhemmin Suodenniemelle muuton yhteydessä. Vanhempia sisaruksia hänellä oli ainakin kuusi, nuorempia yksi. 1864 perhe muutti torpasta Niemenmaan Nutolle, jonka tilanvuokraajia (arrendaattoreita) heistä tuli. Juho Matinpoika kuitenkin kuoli 1868 ja Johanna muutti lasten kanssa Suodenniemen Taipaleen Erkkilään.
En ole selvittänyt, millainen kytkentä Johanna Juhontyttärellä Erkkilään oli. Hänet merkittiin edelleen vuokraajaksi ja haudattujen luettelossa itselliseksi talonmuoriksi. Joka tapauksessa Nestori varttui Erkkilässä aikuiseksi. 1879 hän lähti rengiksi Koivuniemen Heikkilään. Sieltä renginura jatkui monen talon kautta. 1901 hänet merkittiin työmieheksi Koivuniemen Husarille. Sinne hän näyttää asettuneen asumaan. Emme tiedä, oliko hänellä oma mökki talon maalla vai asuiko hän jossakin yhdessä muiden kanssa. Vuoden 1919 henkikirjan mukaan hän oli edelleen Husarilla. Koska hänet on asemaltaan merkitty löysäksi, hän todennäköisesti kierteli töissä eri taloissa eikä siis ollut työsuhteessa (esim. renkinä) vain yhteen taloon. Mahdollisesti hän työskenteli jo tuolloin myös Mouhijärvellä ja Hämeenkyrössä.
Muistieto kertoo, että Nestori oli nuoruudessaan vakinaisessa asepalveluksessa. Myös Suodenniemen rippikirja (Kittilä, Ylirosi) vahvistaa tämän. Palvelu ajoittui suunnilleen vuosiin 1883 - 1885. Palveluspaikka ei ole tiedossa. Rippikirjasta 1892 - 1901 Husarilta löytyy toinen mielenkiintoinen merkintä. Ilmeisesti paljon myöhemmin on lisätty teksti "14.7. -37 H-kyrö!". Kenties Nestori muutti kirjansa Hämeenkyröön vasta vanhoilla päivillään. Kuten henkikirjan lehdeltä huomataan, ei Nestori käyttänyt sukunimeä vielä 1919. Sukunimilain myötä sellainen piti 20-luvulla ottaa käyttöön. Rimmenpäästä tulee mieleen Nevanperä, Nestorin syntymätorppa.
Nestorin tarinan myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää juhannusta.
Lähteinä on käytetty Hämeenkyrön, Suodenniemen ja Kiikoista kirkonkirjoja SSHY:n jäsensivuilla