Mitä tekee sukututkija näinä poikkeusaikoina? Tutkii sukua tietysti. Jos ei omaansa, niin muiden. Aionkin kertoa näissä teksteissä taas lyhyitä tarinoita ihmisistä, joista jossain vaiheessa on tullut kyläläisiä. Käytännön syistä on pakko tyytyä heihin, jotka ovat luotettavasti löydettävissä yli 100 vuotta vanhoista, nykyisin digitaalisista lähteistä (useimmat SSHY:n jäsensivuilla). Tämä jättää valitettavasti monia mielenkiintoisia ihmisiä tarkastelun ulkopuolelle. Myös tämänkertaisten henkilöiden tarinaan puuttuvat lähteet jättävät pienen aukon.
Johannes Taavetinpoika Keskinen syntyi elokuussa 1882 Vesajärven Hirvon torpparipariskunnan lapsena. Rippikirjassa perhe kuitenkin merkittiin pian itsellisiksi ja se sai sukunimen Keskinen. Perhe on merkitty samalle sivulle Ruhaankosken myllärin kanssa. Taavetti ja Maria Keskisellä oli ainakin kahdeksan lasta. Johannes lähti rengiksi 16-vuotiaana 1898 ja palveli useammassa talossa Hämeenkyrössä. Yhdessä tällaisessa talosta toiseen siirtymisessä hänen syntymäaikansa muuttui helmikuuhun 1882. 1901 hän siirtyi Karkkuun. Karkussa hän viihtyi kolme vuotta ensin renkinä, myöhemmin itsellisenä. Sen jälkeen hän muutti Porin maaseurakuntaan 1904. Hänen ajastaan Porissa kertoo muuttokirja, jonka hän toi mukanaan Tyrväälle 1906. Siinä hänen ammatikseen on merkitty jalkinetyöntekijä. Ilmeisesti hän oli ollut suutarinopissa Porissa.
Jossakin matkan varrella Johannes oli tavannut kiikkalaisen Iida Adolfiina Josefssonin. Tämä oli syntynyt huhtikuussa 1883 Kiikassa Kiikanojan kylässä nahkuri Heikki Josefssonin ja tämän vaimon Amalian perheeseen. Iida oli yksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä solmi uuden avioliiton ja näistä liitoista Iidalla oli ainakin kuusi sisarusta. 1906 Johannes ja Iida avioituivat. Yhteinen koti löytyi 1908 Huittisten kirkonkylästä. Siellä syntyi heidän ensimmäinen lapsensa Iida Helena syyskuussa 1908.
Perhe on merkitty Huittisten kirkonkylään rippikirjoissa vuoteen 1912 ulottuvan jakson loppuun. Todellisuudessa he lienevät muuttaneet muualle viimeistään 1911 - 1912. Tytär Helmi ei nimittäin ole syntynyt Huittisissa. Eräs hiukan epävarma lähde mainitsee hänen syntymäpaikakseen Hämeenlinnan. En kuitenkaan löytänyt perhettä sen paremmin Hämeenlinnan maalaiskunnan kuin kaupunginkaan henkikirjoista 1914. Tosin katsoin vain suutarit. Jos perheenisä on merkitty muulla ammattinimikkeellä, he saattoivat hyvinkin olla Hämeenlinnassa. Tämä olisi kuitenkin poikkeus muihin lähteisiin, joissa hän oli aina suutari sen jälkeen kun ammattiin ryhtyi.
Seuraavan kerran perhe tulee esiin Hämeenkyrön Vesajärvellä henkikirjassa 1919. Todennäköisesti he ovat tulleet kylään 1918. He asuivat tuolloin Haapaniemen maalla. Vesajärvellä perhe ilmeisesti viihtyi vuoteen 1923, jolloin he muuttivat Haukijärvelle. Tyttäret merkittiin tuolloin koulun oppilasluetteloon. Virallisissa lähteissä heidät merkittiin aina Haukijärvelle, ei Parilaan. Muistitieto koulun lähellä asuneesta Keskisen perheestä voi hyvinkin pitää paikkansa. Johannes Keskinen kuoli lokakuussa 1927. Hänet haudattiin Tampereelle. Vaimo Iida eli vain kuukauden pitempään.
Lopuksi toivotan kaikille mukavaa ja turvallista vappua.