Olen näissä teksteissä aiemminkin käsitellyt lähteitä, joita sivustolla on käytetty ja periaatteita, joita on noudatettu. Kertaus ei liene kuitenkaan pahasta, ja joku uusi lukijakin on voinut eksyä sivustolle. Mitä siis paikallishistoriasivuilla voi kertoa ja mitä pitää jättää pois? Tarkoitushan ei ole loukata ketään, mutta antaa silti oikea kuva kylän vaiheista. Seuraavassa on muutamia phdintoja aiheesta.
Ehkä tärkein varsinaisilta sivuilta pois jätetty asia ovat rikokset, joihin kyläläiset tai entiset kyläläiset ovat syyllistyneet. Niitä kyllä on ollut vuosikymmenten varrella, pienempiä ja isompia. En ole niistä kertonut yksittäisten henkilöiden kohdalla, mutta kylläkin yleisellä tasolla näissä blogiteksteissä. Ajattelen, että kylähistoriikissä pitää kertoa tästäkin puolesta kylän elämässä. Mutta olosuhteita tuntematta ei kenenkään isovanhempaa pidä nimetä rikolliseksi. Melkein kaikki rikokset on käsitelty oikeuden julkisissa istunnoissa ja istuntojen pöytäkirjat ovat vapaasti arkistossa luettavissa. Rikoksista on myös uutisoitu sanomalehdissä, joten tiedot ovat kenen hyvänsä kiinnostuneen pienellä vaivannäöllä löydettävissä. Rikoksiin voidaan vielä joskus palata, kun Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen pystyy taas matkustamaan.
Avioerot, aviottomat lapset ja jonkinasteinen yhteiselo ilman vihkimistä olivat aiempina vuosikymmeninä melkoisia tabuja. Silti kaikkia niitä esiintyi kylässä sivuston käsittelemänä aikana. Asenteet alkoivat muuttua 60-luvulla ja nyt suhtautuminen on täysin erilaista. En näe syytä olla kertomatta näistä asioista silloin, kun ne oleellisesti liittyvät kylään ja kyläläisiin. Jos avioero on tapahtunut pariskunnan asuessa kylässä, mainitsen siitä. Jos aviottomana syntynyt lapsi on asunut kylässä, nimeän tietysti hänet siinä kuin muutkin lapset. Sen sijaan pariskunnan suhteen laatu ei ole asia, joka pitäisi paikallishistoriassa kertoa. Niinpä puolisoksi sivustolla kutsuttu voi avio- tai avopuoliso melko laajastikin ymmärrettynä.
Aina ei kuitenkaan ole mennyt ihan putkeen. Ongelmat ovat liittyneet muistitiedon käyttöön. Joku nimi onkin osoittautunut pilkkanimeksi tai muistelija on tiennyt vain osatotuuden asiasta. Yleensä voin syyttää tilanteesta itseäni. En ole tehnyt riittävästi tarkentavia kysymyksiä muistelijalle. Onneksi kukaan ei liene pahoittanut kovasti mieltään. Nykyisin yritän olla tarkempi. Se on myös helpompaa, kun lähteitä on entistä helpompi tavoittaa. Oppia ikä kaikki.