b_0_0_0_10_images_stories_kuvat_ompelukone.jpg

Kuva: Aarno Virtanen

Pistimen tekemät jäljet ompelukoneen kopassa? Niin tarina kertoo, tai tarkemmin ompelukoneen entinen omistaja Kalle Salo on kertonut. Hänen mukaansa valkoiset etsivät häntä 1918 vallattuaan Hämeenkyrön. Eivät löytäneet, ja iskivät pistimellä koppaan. Turhautuneisuutta, vihaa, kenties nopea tarkistus kopan sisällöstä? Suutari Salo oli punakaartin Haukijärven komppanian muonitusmestari. Valkoiset olisivat varmasti mielellään ottaneet hänet kiinni. Toisaalta paikalliset toki tiesivät, että Salo pakeni muun komppanian mukana. Lähteiden mukaan hän asui tuohon aikaan Parilassa. Hän majoittui myös taloissa, joissa työskenteli. Jossain Haukijärvellä koppa sai iskunsa.

Ilmeisesti ompelukone kulki Salon mukana jonkin aikaa. Ehkä siihen saakka, kun suutarintyöt vähin erin loppuivat sodan jälkeen. Jossain vaiheessa se päätyi Hilja Jokisen haltuun. Tällä oli monenlaista liiketoimintaa, ja kone on voinut toimia maksuna tai panttina. Välissä on myös voinut olla myös muita omistajia. Jokiselta kone siirtyi 50-luvulla Bertta Virtaselle. Kovia kokeneesta ompelukoneen kopasta on kertonut Aarno Virtanen, jota kiitän tiedoista.

Pitkään olen aikonut kertoa eräästä kirjasta, jolla myös on kytkentä Haukijärveen. Kirjan alkulehdelle on kirjoitettu " Amanda Helinin Lahjottama Hilda joenmaa 17/4 1910". Kirja on Tohtori Martti Lutheruksen Häälahja eli Neuwoja pitämään Jumalalle otollista ja siunattua Perhe- ja Awio-elämää. Se on julkaistu 1881. En tiedä, kuka Amanda Helin oli, mutta Hilda Joenmaa oli Frans Anshelm Ihantolan vaimo, tuossa vaiheessa todennäköisesti kihlattu morsian. Kirja voisi olla kihlajaislahja ystävättäreltä. Frans ja Hilda avioituivat loppuvuodesta 1911, asuivat muutaman kuukauden Ihantolassa ja muuttivat 1912 Kanadaan. Ilmeisesti kirja ei kuitenkaan mahtunut matkatavaroihin, vaan jäi Ihantolaan, siirtyi asukkaiden mukana Salomäkeen ja säilyi siellä.

Onko sinulla jokin kylän historiaan liittyvä esine? Kerro siitä sähköpostilla. Tarinan ei tarvitse olla pitkä, sen voi liittää muuhun yhteyteen. Esimerkiksi koulun, Pakkasen tai vaikka Linnusmäen esineistöä voi hyvinkin olla kylällä tai entisillä kyläläisillä. Entä onko jollakin Amerikassa käyneen kyläläisen matka-arkku omistuksessaan?

 

 

 

 

Lisätietoja