Isoröyhiön Kukkasniemen Korpelan torpparipariskunta Kustaa Efraim Juhonpoika ja Severiina Isakintytär sai joulukuussa 1882 pojan, joka sai kasteessa nimen Hemminki. Myöhemmin nimi oli useimmiten muodossa Hemming, joskus myös Hemmi. Kummeina toimivat talollinen Aleksanteri Piikapää ja tämän vaimo Vilhelmiina. Hemmingillä oli ainakin seitsemän sisarusta. 1890-luvun alussa hänen vanhimmasta veljestään tuli Korpelan torppari, mutta myös muu perhe jatkoi asumistaan torpassa. Hemming varttui aikuiseksi torpassa ja alkoi käyttää Korpelaa sukunimenä. 1903 hän avioitui.
Vaimo, Alma Juhontytär, oli kotoisin Juhtimäen Erän talosta. Hän oli syntynyt elokuussa 1884. Hänen vanhempansa olivat talollinen Juho Henrik Kustaanpoika ja tämän vaimo Eeva Matintytär. Hänellä oli ainakin viisi sisarusta. Avioituessaan Hemming Korpelan kanssa Alma oli 18-vuotias. Avioliittonsa ensimmäiset vuodet he asuivat ilmeisesti Korpelassa tai joka tapauksessa Kukkasniemen maalla. Hemming merkittiin itselliseksi. Heille ehti syntyä neljä lasta ennen kuin edessä oli muutto.
Vuonna 1909 perhe muutti Isoröyhiön Riekkolan Pirttijoen torppaan. Heidät merkittiin rippikirjaan Pirttijoen torppareiksi. Hemming otti nyt käyttöön sukunimen Jokinen. Hänet tosin merkittiin henkikirjoihin Hemming Pirttijokena. Kesä 1910 oli perheelle vaikea. Lapsista kolme kuoli tulirokkoon tai sen jälkitauteihin. Torpassa lapsia syntyi kolme. Perhe muutti pois torpasta vuoden 1917 aikana. Vuoden 1917 alussa heidät merkittiin henkikirjoihin Pirttijoella, seuraavan vuoden alussa Leutolassa. He olivat tuolloin mäkitupalaisia Hakalan talon maalla.
Vuoden 1920 henkikirja vahvistaa heidät edelleen Leutolan mäkitupalaisiksi. Se on viimeinen suhteellisen tarkka lähde, josta näkyy aviopuolisot syntymävuosineen ja lasten lukumäärä. Virheitä toki on kirkollisissa lähteissä ja henkikirjoissakin, mutta pitemmällä ajanjaksolla seurattuina ne ovat suhteellisen luotettavia. Tämän jälkeen ollaan lehtitietojen varassa. Hemming Jokinen lienee ostanut maatilan 1910-luvun lopussa, vaikka tieto siitä ei ole henkikirjaan ehtinytkään. Hän nimittäin laittoi myynti-ilmoituksen Erola-nimisestä talosta Ikaalinen-lehteen heinäkuussa 1920. Kauppoja ei liene kuitenkaan syntynyt, sillä Hemming Jokinen asui Erolassa edelleen 1923 tullessaan valituksi köyhäinhoitolautakunnan kaitsijaksi. Hän kuului myös Saukon koulun johtokuntaan. Erolassa toimi myös saha ja mylly. 1932 Hemming Jokinen laittoi tilan uudelleen myyntiin. Ilmeisesti pian tämän jälkeen kauppa syntyi.
Jotta mikään ei olisi liian helppoa, Erola-niminen tila näyttää nykyisin olevan Isoröyhiössä. Se on lähellä pientä jokea tai ojaa ja nähtävästi erotettu Piikapään tilasta 1910-luvun lopussa. Lehdissä kuitenkin puhutaan yksiselitteisesti Leutolan kylästä. Ikaalisten tuntijoilta kaivattaisiin tässä apuja.
Loppu kuuluukin sitten Haukijärven historiaan. Hemming Jokinen perheineen muutti 1935 Viidanojankulman Tuomelaan.