Ilokseni Kansallisarkisto on hiljattain digitoinut vuosien 1922 ja 1923 henkikirjat. Toivottavasti seuraavan vuoden kirja seuraa pian perässä. Tuohon aikaan henkikirja oli veroluettelo. Tietyn ikäiset (n. 15 - 65) maksoivat henkirahaa. Sairauden tai köyhyyden vuoksi siitä saattoi vapautuksen. Vapautuksen saaneet ja yli-ikäiset merkittiin kuitenkin henkikirjaan. Lapset sen sijaan kirjattiin vain lukumäärinä, järjestyksessä pojat - tytöt. Katsotaan tällä kertaa, mitä henkikirjat kertovat Haukijärven vanhan verokylän alueella asuneista.
Heti kiinnitttää huomion se, miten vähän kartanossa oli renkejä ja piikoja tuohon aikaan. Yksi piika, Emma Niemi, joka oli pitkäaikainen työntekijä. Karjakko Jooseppi Liukkonen huolehti varmaan karjasta, mutta lypsäjiä kyllä täytyi olla enemmän. Keksin kaksi selitystä. Osa työväestä ei ollut kirjoilla Hämeenkyrössä ja kirjattiin henkikirjoihinkin siksi muualla. Toinen on sitten muonarenkien määrä. He varmasti huolehtivat maataloustöistä. Hiukan yllättäen Samuel Pettersson oli edelleen muonarenki, vaikka oli jo 1919 tehnyt kaupat mökkinsä alueesta. Nähtävästi hänet oli kuitenkin palkattu muonarengiksi. Toivo ja Katri Taipale muuttivat 1923 Pohjois-Pirkkalaan.
Mäkitupalaisten joukko koostuu sivustolta tutuista nimistä. Useimmat olivat toki jo tehneet kaupat mäkitupansa alueesta, mutta ilmeisesti lainhuudatuksia puuttui vielä, koska heitä ei kutsuttu tilallisiksi. Itselliset asuivat luultavasti Pakkasen rakennuksissa, ja tekivät töitä pääasiassa Pakkasella. Seppä ja kansakoulunopettaja on merkitty ammatttinsa mukaan. Seppä Jokinen oli ostanut oman tilan, joka oli merkitty maaherran päätöksellä 1920 rekisteriin. Niinpä hän oli palstatilallinen.
Irtolaisten joukko oli henkikirjoissa yleensä aika kirjava. Katsotaanpa heitä tarkemmin. Helmi Hyvönen oli ollut Pakkasella palveluksessa, mutta varmaan muuttanut tuossa vaiheessa jo muualle. Kirjoilla hän oli vielä Hämeenkyrössä. Toivo Mäkinen asui Haukijärvellä, mutta oletettavasti teki töitä rakennuksilla. Manda Tuomistolla oli asumisoikeus Tuomistolla, mutta talo ei ollut hänen eikä hän myöskään enää kuulunut työväkeen. Yrjö Laaksonen perheineen lienee asunut kylässä vain vähän aikaa. Heitä ei ole vielä 1920 henkikirjassa, ja 1923 luettelossa heidät on merkitty Yrjön kotiin Vanajaan.