Palaan viime kerralla mainittuun karjantarkastustoimintaan (myöh. karjantarkkailu). Koulutuksen saaneita tarkastuskarjakoita on liikkunut Haukijärvellä erityisesti sodan jälkeisenä aikana, ja ainakin yksi heistä, Liisa Jaakkola, myös asui Haukijärvellä. Mukanaan tarkastuskarjakolla oli suhteelisen painava mittalaitteisto, jolla määritettiin maidon rasvaprosentti. Hän yöpyi taloissa ja sai hevoskyydiin seuraavaan taloon. Hänen kerran kuukaudessa tapahtunut vierailunsa saattoi tuntua talonväestä hiukan jännittävältä, kertoivathan mittaustulokset karjanhoidon onnistumisesta. Tulokset merkittiin tarkkailukirjaan.
Kuvat Kaija Valkama
Hämeenkyrön ensimmäinen karjantarkastusyhdistys lienee perustettu 1910-luvun alkupuolella. Sen ensimmäinen (tai ensimmäisiä) tarkastuskarjakko oli Saima Salovius (s. 1884 Orivedellä), joka toimi melko pitkään kunnassa. Ei ole tiedossa kävikö hän Haukijärvellä. Jos kävi, niin todennäköisesti Pakkasella. 20-luvun alkupuolella kunnassa oli jo useampia yhdistyksiä, joista Hämeenkyrön Läntinen Karjantarkastusydisitys kattoi Haukijärven alueen. Sen tarkastuskarjakoksi valittiin 1924 Eila Utriainen Pielisjärveltä. Tämä oli aloittanut karjanhoitoharjoittelijana vuonna 1916. Muita todennäköisesti läntisessä piirissä 20- ja 30-luvuilla toimineita olivat Jenni Ojanperä ja Impi Harju. Jälkimmäinen oli aloittanut opinnot 1918. Hämeenkyröstä hän siirtyi Juupajoelle. Jenny Ojanperä valmistui karjakkokurssilta 1929.
Sotiin asti enemmistö haukijärveläistiloista oli suhteellisen pieniä, hiljattain itsenäistyneitä torppia. Vuoden 1930 maatalouslaskennan perusteella oli koko laajan kylän alueella 16 tilaa, joissa lehmiä oli viisi tai enemmän. Yli kymmenen lehmää taisi olla vain Pakkasella. Luvuista puuttuu tuohon aikaan Haukijärvelle siirtynyt lastenkoti. On luultavaa, että pienemmät tilat tyytyivät meijerin antamaan arvioon maidosta eivätkä liittyneet karjantarkkailuyhdistykseen. Muistitieto kertoo, että 40-luvulla tarkastuskarjakko kävi Sillanpäässä. Lehtitietojen mukaan tarkkailukarjakko Aili Katajisto muutti Herttualasta 1945 Kiikkaan. 1948 tarkkailukarjakko Laila Koso tuli Vironlahdelta Herttualaan. He todennäköisesti kiersivät Haukijärvellä.
Sodan jälkeen tilanne muuttui. Kylään syntyi runsaasti uusia tiloja, ja vanhatkin pyrkivät hankkimaan lisää maata. Myös maidontuotantoa pyrittiin tehostamaan. 50-luvun puolivälissä tarkkailuyhdistyksen toiminnassa oli mukana melkein 30 tilaa Haukijärveltä. Valkamassa säilyneiden tarkkailukirjojen mukaan 50- ja 60-luvuilla Haukijärvellä kiertäneitä tarkkailukarjakkoja olivat aikajärjestyksessä Saara Frigård, Hilkka Hakala, Eila Rakkila, Hanna Simula, Liisa Jaakkola ja Mirja Kontti. Heistä Liisa Jaakkola lienee aloittanut meijerialalla, toiminut karjanhoitajana ja käynyt karjantarkkailukurssin myöhemmin. Hilkka Hakala valmistui karjakoksi 1934. Muut taisivat olla sen verran nuorempia, ettei heidän koulutuksestaan ole tietoja vielä 30-luvun lehdissä. Mahdollisesti Herttualasta 1954 Karkkuun muuttanut Eila Rahkila oli sama henkilö kuin edellämainittu Eila Rakkila.
Korjaukset ja lisätiedot ovat tervetulleita.
Lähteet: Hämeenkyrön historia, osa III, Historiallinen sanomalehtikirjaston lehdet, aiemmin muistiinpanoina Hämeenkyrön Sanomista mikrofilmeiltä tallennetut Haukijärveen liittyvät kuvat vuosilta 1940 - 1960, Oriveden seurakunnan rippikirjat SSHY:n jäsensivuilla sekä Kaija Valkaman, Kaija Liisanantin ja Eeva Ihantolan antamat tiedot