Tänä vuonna olen näissä teksteissä useamman kerran käsitellyt karttoja ja ilmakuvia. Tällä kertaa havaintoja kahdesta melko samaan aikaan ilmestyneestä kartasta, joissa näkyy Haukijärven alue tai ainakin suurin osa siitä. Olen lisännyt nuo kartat myös Linkkejä-sivulle. Hämeenkyrön kartta vuodelta 1929 on itselleni ollut hyvin tärkeä, kun sivuston tekstejä olen kirjoittanut. Nyt se on kaikkien nähtävänä Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Suomen taloudellinen kartta on vuodelta 1933. Se puolestaan on Dorian aineistoissa. En tarkemmin tiedä, miten kartoitusta tuohon aikaan tehtiin. Ilmakuvia ei noita karttoja piirrettäessä liene kuitenkaan ollut käytettävissä.
Kummankin kartan lukemista vaikeuttaa se, että niillä on ilmeisesti käytetty tilojen nimiä. Kuitenkin asuinrakennukset saattoivat kuulua vuokraajalle. Selvästi tällainen tilanne on Lamminkulman ja Viidanojankulman rajoilla olevalla Lammin tilalla, jonka asuinrakennus kuitenkin kuului Kalle ja Ida Huhtalalle. En tiedä, missä määrin aiemmin tehtyjä karttoja käytettiin apuna, niitähän kylästä on jonkun verran sekä maastokarttoina että tilojen lohkomiskarttoina. Vanhojen karttojen hyödyntämiseen viittaisi se, etteivät esimerkiksi kartan pellot ihan aina ole 20- ja 30-lukujen vaihteen tilanteen mukaiset.
Seuraavassa muutamia hvaintoja luettelonomaisesti:
- Sillanpään (Ihantola) ja Salomäen rakennukset lienevät todellisuudessa lähempänä toisiaan. Kolmas merkitty rakennus on Koivula, Salon mökkiä ei tuolloin vielä ollut.
- Nykyisen Luukonmäentien lähellä kulkevaa ojaa lienee karttojen teon välillä perattu, varhaisemmassa kartassa sitä ei oikein voi erottaa. Nimeä Ristelä en muista muualla nähneeni, ehkä taustalla on yhteinen virheellinen lähde.
- Myöhemmässä kartassa Heinoonkylän mökit saa järjestykseen, jos olettaa, että työväentalo ja Kanerva on piirretty kiinni maantiehen. Aiemmassa tämäkään ei oikein auta, ympyröitä näyttäisi olevan liikaa.
- Mustasillan taloa en kartoilta löydä, taloudelliselle kartalle on merkitty mahdollisesti Poutala.
- Viitaniemi ja Kelhäjärvi ovat todennäköisesti tilojen nimiä. On mahdollista, että myös Palomäki- (1929 kartassa virheellisesti Palomaa) ja Kinkki-nimiset tilat muodostettiin, kun Estlander osti nuo alueet Hillulta. Selkeen, Haukipään, Palomäen ja Kinkin rakennuksiakin oli ainakin jossain määrin olemassa. Viitaniemessä oli vielä alkuperäisiä asukkaita, muissa lienee asuttu enemmänkin tilapäisesti. Santamäen pellot ilmeisesti puuttuvat kartalta.
- Suojan sijainti vuoden 1933 kartalla ihmetyttää. Vaikka mittakaavan ottaa huomioon, on se aika lailla maantiessä kiinni.
- Taloudellinen kartta jatkuu Mouhijärven puolelle, Hämeenkyrön kartta luonnollisesti ei.
- Ritala ei taida näkyä kartoilla vai onko vuoden 1933 kartalla siinä kohtaa piste?
- Virran Villen mökkiä ei näytä olevan taloudellisella kartalla, joten se on varmaan purettu jo aiemmin. Mustajärvenkulman tiestöä toivoisin jonkun seutua paremmin tuntevan kommentoivan.
-Onko vuoden 1933 kartassa jo Kaunisto pitäjien rajalla?
Vaikka edellä on kysymyksiä ja ehkä epäilyksiäkin karttoihin liittyen, suosittelen silti lämpimästi karttoihin tutustumista. Niistä saattaa paljastua uusia asioita omilta kotinurkilta.