Olen jo pitempään pohtinut, ketkä omistivat Parilan Rajalan 1900-luvun alkuvuosina. Ja tietysti myös sitä, ketkä siellä asuivat. Niinpä päätin pyytää Kansallisarkistosta Kaarle Heikkilän Rajalaan saamasta lainhuudosta kopiot liitteineen. Kaarlesta eteenpäin omistajat ovat melko tarkasti tiedossa, mutta häntä edeltävistä ei ollut varmuutta. Sen kuitenkin tiesin entuudestaan, että Estlander myi Rajalan palstatilan Mouhijärven puolella asuneille Alfred ja Matilda Karhiniemelle (Haavistolle) 1907. Tilan rajat olivat samat, mitkä näkyvät vanhassa kartassa merkinnällä 1:5. Karttaa pitää suurentaa kovasti, jotta tilojen numerot näkyvät. Viime viikolla kopiot lainhuudosta tupsahtivat sähköpostiini, ja Rajalan omistajaketju selvisi.
Muutettuuaan Lavian Riuttalan Karhiniemeen Alfred ja Matilda myivät Rajalan Alfredin isälle Nikodemus Karhiniemelle 1912. Ilmeisesti tästä on olemassa vain kauppakirja, ei lainhuudatusta. Nikodemus Karhiniemi ei muuttanut Rajalaan, vaan asui edelleen Laviassa. Järjestely merkitsi luultavasti sitä, että Hahmajärven Haavistolle muuttaneet Kalle ja Aina Karhiniemi viljelivät myös Rajalaa. Vuonna 1917 Nikodemus Karhiniemi luopui Rajalasta, ja myi sen lähistöllä Mouhijärven puolella asuneelle torppari Juho Albinus Heikkilälle. Tästäkin on olemassa vain kauppakirja, sillä Juho Heikkilä kuoli seuraavana vuonna vankileirillä. Hänen jälkeensä pidettiin 1919 pakkohuutokauppa, jossa Juhon veli Kaarle Heikkilä sitten osti Rajalan. Hän myös haki tilalle lainhuudon. Ei ole tiedossa, miksi Juho Heikkilän jälkeen pidettiin pakkohuutokauppa (kauppakirjassa väkiottohuutokauppa).
Hiukan epävarman henkikirjamerkinnän mukaan Aleksanteri ja Maria Rajala muuttivat pois Rajalasta 20-luvun alussa. Aleksanteri kuoli 1921, joten on mahdollista, että perhe asui Rajalassa siihen saakka. Siinä tapauksessa mökkiin tien toiselle puolelle muuttivat Maria ja poika Taavetti. Haudatttujen luettelossa Aleksanteri merkittiin torpan eläkeläiseksi. Luopuessaan torpasta hän oli saanut eläkkeen, joka koostui elintarvikkeista, mutta mahdollisesti myös asumisoikeudesta. Rajalan ensimmäisen myynnin kauppakirjaan on merkitty, etteivät tilalla olevat huoneet seuraa kauppaa. Ne siis olivat joko Aleksanteri Rajalan tai Estlanderin omistuksessa. Myöhemmissä kauppakirjoissa ei ole mainintoja rakennuksista. Kaarle Heikkilän jälkeen pidetyn huutokaupan myyntiluettelossa ei myöskään ole mainintaa rakennuksista, hirsiä ja lautoja oli kylläkin kaupan, ja ne osti Vihtori Heikkilä. Mahdollisesti tien toiselle puolelle nousseen mökin rakentamiseen käytettiin torpan rakennuksia. Aiemmin mainitussa 1929 julkaistussa kartassa näkyy Rajala molemmin puolin tietä. Oliko Vihtori Heikkilä rakentanut itselleen uuden talon vai oliko paikalla edelleen torpan rakennus? Ehkä joskus saamme siihenkin vastauksen.