Helmikuussa 1912 tehdyllä kauppakirjalla Vihtori Hillu myi Gustav Estlanderille suurimman osan Kelhäjärvenmaasta. Tila nimettiin Kelhäjärveksi. Sen pinta-ala oli noin 180 hehtaaria. Kauppakirjasta voi olla hiukan vaikea hahmottaa tilan rajoja. Vuoden 1908 kartasta löytyy mielestäni tekstissä mainittu Parkkisen (2) polvi. Mäenpään torppaa ei kartalla ole, mutta aika lailla noilla paikkeilla sen maiden on täytynyt olla. Siitä tilan alue jatkui lopulta melkein suorakulmion muotoisena Kelhäjärveen saakka. Hakalan tilan Hillu oli jo aiemmin myynyt Kalle Hakalalle (Ristilälle) eikä se siis sisältynyt tähän kauppaan. Hakalasta joskus myöhemmin lisää.
Tilaan kuului kaksi torppaa, Haukipää ja Kukkola. Kuten tiedämme, Haukipään torppari luopui myöhemmin torpasta ostettuaan oman tilan. Kukkola sen sijaan itsenäistyi. Palomäen torppari oli jo ennen kauppaa siirtynyt viljelemään Heinijärven Marttilaa. Torpan rakennukset näyttävät kuuluneen Hillulle, ja niitä oli melko paljon: asuinrakennus, talli, navettarakennukset, sauna, kotarakennus, makasiini, kaksi riihirakennusta, puuvaja ja rehulato. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin rakennukset kuljetettiin. Jos hirret olivat kunnossa, ne varmaan käytettiin uudelleen. Yksi riihirakennus oli myytävänä elokuussa 1917. Toista riihirakennusta kaupattiin myöhemmin Kyrön Sanomissa huonokuntoisena. Myös Kinkin mäkitupa kuului myytyyn tilaan. Ainakin Kinkillä asuttiin vielä 20-luvulla, mahdollisesti Haukipäässäkin oli tilapäisiä asukkaita.
Kauppakirjassa mainitaan myös tilaan kuulunut alue, jota Mäkelän torpparilla oli oikeus viljellä elämänsä loppuun asti. Tämä oikeus säilyi kaupassa. Missä tuo Mäkelän alue mahtoi olla? Vuokralautakunnan välikatselmuspöytäkirjaan on 1910 kirjattu Mäkelän viljelemät pellot. Parhaiten myytävään alueeseen osuu Kulonpalo, jossa Mäkelällä oli 140 aaria kylvettynä katselmuksen aikaan kevätviljalle. Pöytäkirjassa mainitaan myös hiukan pienempi Viilonojanvainio. Sen sijainnista ei ole tietoa. Hämärä muistikuva kertoo, että maanjako-oikeus olisi käsitellyt tätä Mäkelän aluetta torppien itsenäistymisen aikaan. Ilmeisesti Kalle Mäkelä ei saanut lunastaa sitä itselleen, vaan se jäi Pakkaselle. Hillulle kuuluneet torpan maat Kalle Mäkelä osti 1919.