Haukipäästä tie jatkui vielä Kelhäjärven rannalle Kukkolan torppaan. Se kuului Heinijärven Hillulle ja oli perustettu 1859. Päärakennus on vuodelta 1905 (yläkerta on korotettu 1952). Kukkolan torppaan kuului 1910 4,8 hehtaaria maata. Siellä oli hevonen ja kaksi lehmää. Vuonna 1923 kokoontunut maanjako-oikeus totesi Kukkolan torpparilla olevan oikeus lunastaa torpan maat. Pian tämän jälkeen Kukkola itsenäistyi. Kukkolaan tehtiin myöhemmin tie vanhalta Häijään maantieltä (nykyiseltä Kelhäntieltä).
Torpparina oli vuosisadan vaihtuessa Taavetti Viktor Juhonpoika, s. 1861 Mouhijärvellä, k. 1940 Hämeenkyrössä. Hänen vaimonsa (vihitty 1888) oli Ida Karoliina Heikintytär, s. 1869 Hämeenkyrössä, k. 1934 Hämeenkyrössä. Tämä oli lähtöisin Kuotilan Mäkelän torpasta ja Hilma Amalia Niemen ja Ivar Evert Anttilan sisko. Taavetti Kukkola oli Karoliina Mäkelän ja Maria Selkeen veli. Idalla ja Taavetilla oli lapset
- Kaarle Anshelm, s. 1889 Hämeenkyrössä, k. 1918
- Ida Johanna (Hanna), s. 1891 Hämeenkyrössä, k. 1984 Kangasalla,
- Väinö Viktor, s. 1894 Hämeenkyrössä, k. 1918
- Jenny Aleksandra, s. 1896 Hämeenkyrössä, k. 1898 Hämeenkyrössä,
- Frans Yrjö, s. 1899 Hämeenkyrössä, k. 1916 Hämeenkyrössä
- Hugo Rikard, s. 1902 Hämeenkyrössä, k. 1978 Hämeenkyrössä,
- Viljo Makarius, s. 1906 Hämeenkyrössä, k. 1908 Hämeenkyrössä,
- Viljo Nikolai, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1993 Hämeenkyrössä ja
- Jenni Maria, s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1998 Tampereella.
Kukkolassa oli myös kasvattilapsia.
Viljo Kukkola 1928. Kuvan omistaa Arto Laaksonen.
Kaarle kuoli 1918, todennäköisesti hänet ammuttiin Riihimäellä. Hänet on myöhemmin julistettu kuolleeksi. Hänen ammatikseen on merkitty torppari. Hän ei ollut naimisissa. Hanna avioitui 1933 Kustaa Syvänteen (s. 1892 Kangasalla, k. 1983 Kangasalla) kanssa. Väinö kuoli 1918 Hämeenlinnan vankileirillä. Hän käytti sukunimeä Jokinen. Huugo asui perheineen Parilanjärven rannalla Kotiranta-nimisellä tilalla.
Viljo Kukkola osti kotitilansa 1935 tehdyllä kauppakirjalla. Hänen puolisonsa oli Katri Karoliina (os. Lähteenmäki, s. 1909 Hämeenkyrössä, k. 1992 Hämeenkyrössä). Heillä oli kolme tytärtä. Viljo Kukkola kuului kansakoulun johtokuntaan 40- ja 50-luvuilla. Hän toimi myös kunnallisissa lautakunnissa, ainakin taksoitus- ja työasiainvaliokunnissa sekä lastenkodin maatilan hoitokunnassa. Kunnanvaltuusto valitsi hänet uskottuksi mieheksi maanmittaustoimituksiin ja maatalouslaskenta-asiamieheksi.
Jenni avioitui 1935 Kyröspohjasta kotoisin olleen maalari Vihtori Honkasen (s. 1911 Hämeenkyrössä) kanssa, joka kuitenkin kuoli jo 1936. Heillä oli poika, Veikko, (s. 1936 Hämeenkyrössä, k. 1999 Tampereella). Myöhemmin Jenni muutti Tampereelle. Vihtori Honkanen oli Helmi Kukkolan veli.
Vuonna 1930 sattui Taavetti Vihtori Kukkolalle vahinko, josta oli juttu Hämeenkyrön Sanomissa. Hän oli kengittämässä hevosta, joka oli sidottu aitaan kiinni. Hevonen säikähti jotakin ja riuhtaisi itsensä irti, jolloin mukaan lähti pitkä aidas. Se työntyi hevosen kyljestä läpi. Eläinlääkärikään ei voinut auttaa hevosta, vaan se jouduttiin lopettamaan. Menetys oli merkittävä, hevonen oli omistajansa ainoa.
Kukkolan läheltä on löytynyt kiviröykkiö, joka saattaa olla pronssikautinen hauta.