Ehkä joku on huomannutkin, että päivitin Kullan perheen tietoja viime viikolla. Tavallaan jää aina harmittamaan, kun entinen haukijärveläinen katoaa niin, ettei hänen matkansa päätä voi kertoa. Näin oli käynyt Kullan veljeksille. Verkkoon on edellisen etsintäkerran jälkeen tullut sen verran uutta aineistoa - sekä luotettavaa että hieman epätarkkaa - että uusi yritys kannatti tehdä. Salapoliisihommiin siis. Tällä kertaa suurena apuna olivat kuvat hautakivistä.
Facebook-ryhmässä Suomen kirkkoja ja hautausmaita on kuvattu monia hautausmaita, myös Hämeenkyrön molemmat hautausmaat aika kattavasti. Ei muuta kuin selaamaan hautakuvia kotipitäjästä. Ensimmäisenä tuli vastaan Emil Arvid ja Hanna Maria Jokisen hautakivi. Siitä selvisi Emilin kuoliaika. Tottakai piti vielä varmistaa rippikirjasta, että syntymäaika oli oikea. Pitkään ei tarvinnut selata eteenpäin, kun myös Oskari ja Elin Järvisen hautakivi löytyi. Heidän kohdallaan katselin hiukan apuja lehdistä ja Genistä. Perustiedot tarkistin kuitenkin Hämeenkyrön ja Karkun kirkonkirjoista. Ilmeisesti molemmat veljekset elivät elämänsä Hämeenkyrössä. Oskari merkittiin haudattujen luetteloon satamatyömieheksi Kyröskoskelta.
Kalle Kustaa ja Vihtori Isak olivatkin hiukan vaikeampia tapauksia. Kallen reittiin apua toivat sanomalehdet. Ensin löytyi tieto aviokuulutuksesta. Pian seurasi muutto Kalvolaan ilmeisesti yhdessä vaimon kanssa, vaikka lehti ei häntä mainitsekaan. Jäljet päättyivät Kalvolaan, joten oli jälleen selattava hautakuvia. Ja toden totta, heidät oli haudattu sinne. Vielä syntymäaikojen tarkistus, ja kyllä, ne olivat oikein. Vihtorin käyttämää sukunimeä en tiennyt. Kullan nimellä ei löytynyt mitään. Niinpä kokeilin hänen veljiensä sukunimiä. Lehtitieto kertoi, että Vihtori Iisak Järvinen muutti Kalvolaan 1923, siis samana vuonna kuin Kalle Virtanenkin. Ehkä sitten Järvinen. Kalvolasta en saanut mitään irti. Viimeisenä oljenkortena tein haun SSHY:n sivuilla Kela-kortteihin. Haku kertoi, että Hämeenkyrössä oikealla päivämäärällä syntynyt Vihtori Iisak Järvinen oli kuollut 1940 Liedossa. Tarkistus Liedon haudattujen luettelosta selvitti, että hän oli tuolloin työmies Tammentaan kylästä ja naimisissa.
Tiukimmin Haukijärven kylään kytköksissä oli Emil. Hän omisti maata ja asumuksen siellä kymmenkunta vuotta. 1912 tehdyssä kauppakirjassa käytetään sanontaa "nykyään viljelemänsä maakappale". Hän todennäköisesti oli jo silloin rakentanut mökin ja kasvatti ainakin perunoita. Kovin suuria viljelyksiä ei 0,355 hehtaarin palstalle mahtunut. Myös Vihtori asui henkikirjan mukaan kylässä, kahden muun asuminen on epävarmaa.
Aina ei tietoja löydy helposti, joskus ei lainkaan. Monta on sivustolla vielä sellaista, jonka vaiheet on selvittämättä. Salapoliisityö kuitenkin jatkuu.