Vuonna 1910 suoritettiin maataloustiedustelu, jossa kirjattiin ylös tietoja tilojen ja torppien pinta-aloista, viljelyksestä, koneista ja kotieläimistä. Tutkimusta tehtiin sen jälkeen noin 10 vuoden välein. Myöhemmin puhuttiin maatalouslaskennasta. Kerätyt tiedot ovat vaihdelleet vuosien varrella paljon. Olen niistä näissä teksteissä kertonut useamman kerran. Nyt tuo ensimmäinen, 115 vuoden takainen tiedustelu on digitoitu ja vapaasti katsottavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Haukijärven osuus alkaa tästä. Selaamalla eteenpäin pääsee myös niihin kylän osiin, jotka tuolloin katsottiin muihin kyliin kuuluviksi. Tietojen kerääjinä ovat toimineet Jalmari Riukula ja J.V. Leppänen. Jos entinen tai nykyinen kotitalosi on alueella, käy vilkaisemassa, millaista siellä oli 1910.
Kylän tiloista ylivoimaisesti suurin oli tietenkin Pakkanen, jonka viljelypinta-ala oli 195 ha. Muut olivat paljon pienempiä. Perttu ja Äärilä pääsivät yli 20 hehtaarin, Peltoniemessä, Kallioniemessä ja Ojaniemessä viljeltyä oli yli 10 hehtaaria. Vuokraviljelijän eli lampuodin hallussa olleen Tiipiän viljelyala oli myös yli 20 hehtaaria. Kyse ei siis ollut tilan koko pinta-alasta, sillä metsän määrä ei näy lomakkeesta. Vain Kallioniemessä oli aloitettu vehnän viljely. Sielläkin sitä oli kasvatettu vain 20 aarin alalla. Muut, myös Estlander Pakkasella, tyytyivät rukiiseen, ohraan ja kauraan. Tietysti myös perunaa viljeltiin. Kylvöheinää oli erityisesti Pakkasella, mutta pienempiä määriä muillakin. Pellavan kasvatus oli aika vähäistä. Ojaniemessä sitä oli puolen hehtaarin alalla.
Torpista suurin näyttäisi olleen Hillun Mäkelä, jonka viljelyala oli 15 hehtaaria. Yli 10 hehtaarin pääsivät myös Metsäraukola, Ihantola, Kahila ja Mustajärvenkulman Palomäki. Niissä näyttää viljellyn samoja kasveja kuin taloissakin. Jos oikein katsoin, oli viljelyalaltaan pienin torppa Hämylän Linnusmäki, vain 1,3 hehtaaria viljelyssä. Lisäksi torppaan kuului puolen hehtaarin suuruinen puutarha. Pelloilla kasvoi ohraa, kauraa ja perunoita. Heinää saatiin luonnonniityltä. Santamäkeä ei ole lainkaan torppien luettelossa. Ilmeisesti siellä ei enää 1910 ollut torpparia. Ei ole tiedossa, olivatko pellot Tättälän viljelyksessä, vuokralla vai kokonaan viljelemättä.
Toisella kerralla tilojen koneista ja eläimistä. Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.