Vuoden 1918 sodan jälkeen työväenyhdistyksen toiminta oli pysähdyksissä ja omaisuus takavarikoituna. Lehtitiedon mukaan omaisuudesta vastasi Martti Erkkilä. Yhdistys lienee kuitenkin saanut talonsa takaisin jo 1919, koska Kyrön Sanomissa sen mainitaan lahjoittaneen osan iltamiensa tuotosta Hämeenkyrön orpokodille.
Puheenjohtajana oli edelleen Frans Mustasilta. Johtokuntaan kuuluivat 1919 lisäksi Lyydia Virtanen, Ville Mäkelä, Kaarlo Virtanen, Frans Söderling, Vihtori Jokinen ja Vihtori Pettersson. Yhdistyksen tarkoitus oli "edistää työväen sivistyksellistä, taloudellista ja valtiollista kehitystä suorittamalla herätys- ja valistustyötä, edistämällä kirjallisuuden ja sanomalehtien levittämistä, toimeenpanemalla kokouksia ja iltamia y.m." 30-luvulla yhdistyksen johtokuntaan kuuluivat ainakin Frans Mustasilta, Malakias Mäkelä, Kalle Salo, Toivo Mäkinen, V. Mäkelä ja Sulo Haukipää.
1929 yhdistys hankki lisää maata Kanervalta. Aiemmin ostetun alueen eteläpuolelta saatiin nyt yhdistyksen käyttöön noin 90 metriä pitkä ja 50 metriä leveä maakaistale. Yhdistyksen puolesta kauppakirjan allekirjoittivat Frans Mustasilta ja Toivo Mäkinen. Yhdistys myi osan alueestaan 1938 Virtasen veljeksille.
Myös urheiluseura Haukijärven Ryhti kokoontui työväentalolla. Seura perustettiin Työväen Urheilulehden mukaan 1920. Vuonna 1922 sen puheenjohtajana toimi Frans Söderling. 1927 puheenjohtajana oli Nikolai Mäkelä ja sihteerinä Toini Haukipää.
Työväenyhdistyksen ja urheiluosasto Ryhdin johtokunnat 1920-luvun alussa. Takarivissä vasemmalta Frans Söderling, Hannes Jokinen, Erkki Kanerva, Toivo Mäkinen, Frans Mustasilta, Frans Niemi ja Hugo Kukkola. Eturivissä vasemmalta tuntematon, Iida Kukkola, Tyyne Jokinen, Lyydia Virtanen, kaksi tuntematonta ja Lempi Antila. Kuva suurempana galleriassa Kuvan omistaa Sulo Salomäki.
Iltamat, juhlat, näytelmätoiminta, urheilukilpailut ja kokoukset olivat keskeinen osa työväenyhdistyksen ja Ryhdin toimintaa. Lehti-ilmoitusten perusteella toiminta näyttää olleen vireää. Kesäkuussa 1937 työväenyhdistys piti 30-vuotisjuhlat. Ohjelmaa oli paljon. Juhlapuheen piti tunnettu kansanedustaja Miina Sillanpää.
Hämeenkyrön Sanomissa julkaistiin 29.8.1926 seuraava selostus työväenyhdistyksen kesäjuhlista: "Haukijärven Työväenyhdistyksen kesäjuhlat t.k. 15 p:nä luonnistivat kaikinpuolin hyvin. Sateinen sää jonkunverran haittasi urheiluita, mutta siitä huolimatta kilpailtiin kumminkin seuraavissa urheilulajeissa ja saavutettiin niissä alempana mainitut tulokset:
1500m. juoksu.
1) U. Molander 4 minut. 38 sek., 2) K. Niemi 4 m. 52 sek., 3) T. Lamminsivu 5 m. 32 sek.
Miesten 100 m. juoksu.
1) A. Sillanpää 12,5 sek., 2) R. Kanerva 12,6 sek., 3) A. Noppa 12,8 sek.
Naisten 100 m. juoksu.
1) T. Peltola 14,5 sek., 2) M. Pajunen 1 m. jälessä, 3) E. Heinonen 4m. jälessä.
Nuolenheitossa.
1) A. Sillanpää 68 pist., 2) K. Rinnemäki 63 pist., 3) V. Tuomisto 59 pist.
Voimavasaran lyönnissä.
1) A. Noppa 82 pist., 2) P. Rapio 79 pist., 3) H. Selkee 78 pist.
Renkaan heitossa.
1) K. Rinnemäki 8 renkasta, 2) R. Kanerva 7 renkasta, 3) O.Virtanen 6 renkasta
Kilpailujen aikana sattunut sade ei sallinut pyöräkilpailijoiden lähteä matkalle. Samoin haittasi se 1,500 m. juoksijoita, joten ei siinä saavutetut tulokset ole juuri sellaisia kuin niiden pitäisi olla.
Muusta ohjelmasta voidaan mainita m.m. johtaja Viljasen ja kansanedustaja Mustasillan puheet sekä näytelmäkappale: Langaton telefooni."
Iltamissa oli (jo huviveron välttämiseksi) yleensä ensin ohjelmaa, jota esittivät joko yhdistyksen aktiivit tai vierailijat muista työväenyhdistyksistä. Ohjelman jälkeen seurasi tunnin verran tanssia. Suosittuja orkestereita olivat "Rumba", "Humu", "Sampo" , "Rytmi" ja Kiviruusu.
Yleensä huvitilaisuudet sujuivat sopuisasti, mutta joskus syntyi riitaa. Vuonna 1929 iltamien jälkeen kotimatkalla tuli kahden haukijärviläisen miehen välille epäsopua, johon sitten sekaantui muitakin kylän miehiä. Toinen riitapukareista löi puukolla, jolloin toinen sai pahan viillon kasvoihinsa. Kunnanlääkäri paikkasi viillellyn, puukonheiluttajan korjasi poliisi. 30-luvulta lähtien iltamissa oli läsnä poliisi, joka tarvittaessa laittoi häiriötä aiheuttaneen putkaan. Tiettävästi ainakin yksi kyläläinen joutui tähän tilaan tutustumaan. Putka purettiin 50-luvun lopussa tehdyn remontin yhteydessä. Putka sai muutaman Herttualan pojan tekemään aiheesta kuplettilaulun, joka alkoi näin: ”Salon Kalle putkan rakensi ja Lammin Pransi avitti…”. Kupleteissa käytettiin usein tunnettujen laulujen sävelmiä, edellä olevan sävelmästä ei kuitenkaan ole tietoa.
Sota-aikana eivät huvitilaisuudet olleet sallittuja ja toiminta oli muutenkin vähäistä, koska suuri osa aktiivisesta jäsenistöstä oli rintamalla.