Blogi

Erästä lähdettä penkoessani luulin löytäneeni uuden kyläläisen. Pienen tytön, joka syntyi 1904 Hämeenkyrössä ja muutti pian sen jälkeen Tampereelle. Olin väärässä. Hänen äitinsä vain sattui olemaan erään kyläläisen kaima sekä etunimen että sukunimen osalta. Samannimisiä torppia on Hämeenkyrössä ollut ainakin kaksi, toinen Haukijärvellä. Hänestä ei siis enempää. Tulin kuitenkin miettineeksi sitä, miten johdonmukaisesti lapsia on sivustolla käsitelty, erityisesti muualle muuttaneita.

Olen pyrkinyt nimeämään Haukijärvellä aina asuneiden tai sinne muuttaneiden perheiden kaikki lapset, myös pienenä kuolleet. Kylässä syntyneiden osalta se onkin suhteellisen helppoa, muualla syntyneiden ja kuolleiden osalta vaikeampaa. Jos perheen lapsia on syntynyt vuonna 1946 tai myöhemmin, on heistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mainittu vain lukumäärät. Pakkasen työväkeen kuuluneiden lapsia puuttuu sivustolta varmasti.

Monet perheet ovat muuttaneet kylästä muualle, erityisesti Tampereelle ja Nokialle. Näistä lapsista olen tyytynyt nimeämään vain Haukijärvellä asuneet, perheiden myöhempiä vaiheita en ole lähtenyt selvittämään. Se toki johtaa hiukan erikoiseen tilanteeseen, kun perheessä näyttäisi olleen kaksi lasta, vaikka heitä todellisuudessa olisi ollut toistakymmentä.

Aviottomana syntymisen kokivat monet ennen häpeälliseksi. Onneksi niin ei enää pitkään aikaan ole ajateltu. Niinpä olen tietysti maininnut kylässä asuneet aviottomat lapset siinä kuin muutkin. Sen sijaan muualle muuttaneen kyläläisen myöhemmin syntyneitä aviottomia lapsia ei ole kirjattu. Kylässä asuneita lapsiakin voi toki puuttua, koska kirkonkirjoja on digitoitu vain vuoteen 1912 ja kirkon sadan vuoden sääntö haittaa muutenkin tiedon saamista.

Lastenkodissa asuminen lienee sellainen tieto, jota ei kenenkään elossa olevan osalta voi julkaista. Niinpä lastenkodin lapsia löytyy vain koulukuvista ja sodissa kaatuneiden luettelosta. Monta kyläläistä jää näin mainitsematta.

Miten löytää tietoa toisessa maassa asuneen entisen kyläläisen kuolemasta? Helpointa se on silloin, kun löytyy joku lähiomainen, jolla tuo tieto on. Tällainen tapaus on sivustolla Yrjö Järvelä. Varmaan muitakin olisi ollut, en vain ole tiennyt, keneltä kysyä. On myös mahdollista käyttää ulkomaisia tietokantoja, joista tosin iso osa on maksullisia. Ilmaisiakin on. FamilySearch tietää kertoa, että Väinö Selkee kuoli Kaliforniassa elokuussa 1969. Myös Ruotsissa suurin osa tiedoista on maksullisia. Joskus näillä tietokannoilla on ilmaisia tutustumistarjouksia. Sellaisesta olen joskus löytänyt tiedon, että Tauno Malinen kuoli naapurimaassa. Edes kuolinvuotta ei kuitenkaan päässyt katsomaan.

Tieto siirtolaisen kuolemasta voi löytyä myös kotimaisista lähteistä. Sanomalehdet ovat yksi mahdollisuus. Sosialidemokraatti-lehti kirjoitti maaliskuussa 1910 Keskisen veljesten kuolemasta Kanadassa. Tieto lienee tullut omaisille ja välittynyt ehkä työväenyhdistyksen kautta lehdelle. Hämeenkyrön Sanomissa oli mainintoja Amerikassa kuolleista erityisesti 50-luvulta lähtien. Muistaakseni ainakin Erik Myllymäen kuolema oli mainittu lehdessä. Hän lienee kuollut Kanadassa, tekstissä tosin puhuttiin vain Amerikasta. Perukirjoihin on kirjattu toiseen maahan muuttaneen lapsen tai sisaruksen kuolema, mikäli se on ollut tiedossa. Kun Amanda Vilhelmiina Mäkelä 1923 kuoli, merkittiin perukirjaan, että Kaarle Fulgentin Mäkelä oli kuollut Amerikassa. 

Seurakunnat saivat tietoja jäsentensä kuolemasta paitsi omaisilta, myös ainakin ulkoministeriön kautta. Lähetystöt seurasivat lehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia ja ilmoittivat niistä kotimaahan. Ihan hiljattain on SSHY:n jäsensivuille digitoitu Hämeenkyrön haudattujen luettelot vuosilta 1937 - 1967. Niistä käy ilmi, että seppä Taavetti Aleksius Koivisto Parilasta kuoli 1965 Amerikassa. Edellä mainitun Kaarle Mäkelän kuolinvuosi selvisi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan haudattujen luettelosta.

 

Koulun tilikirjat kertovat monenlaisista asioista. Vuonna 1932 palkkaa alettiin maksaa Sirkku Valtasaarelle. Alakoulun toiminta oli alkanut yhteisenä Jumesniemen koulun kanssa. Kun Valtasaari opetti Haukijärvellä, hän tarvitsi asunnon. Sellainen löytyi tilikirjan mukaan T. Kivelän (myöh. Kalliopohja) luota. Merkintä 150 markan vuokrasta on tilikirjassa aika heikosti näkyvä. Maksu Taave Kivelälle esiintyy tuon vuoden tileissä kuusi kertaa. Yhteensä hän sai 1650 markkaa. Osan viikoista opettaja asui Jumesniemessä. Kesäloman ajalta tuskin maksettiin vuokraa. Vaikea sanoa, mikä kuukausivuokra oli. 150 markkaa? Seuraavana vuonna vuokraa on maksettu vain kerran, silloin 150 markkaa.

Vuonna 1934 vuokraa on taas maksettu useamman kerran. Nyt löytyy myös merkintä yhden kuukauden vuokrasta, joka on ollut 225 markkaa. Valtasaari asui edelleen Kalliopohjassa. Tuon vuoden elokuussa alkoi palkanmaksu Asta Niittymäelle, joka tuli päätoimiseksi alakoulunopettajaksi Haukijärvelle. Hänkin asui Kalliopohjassa seuraavaan vuoteen, jolta löytyy merkintä vuokranmaksusta Selma Pertulle. Summa oli nyt 208,35 markkaa (kuukaudessa?).

Opettaja Niittymäki on saanut 1936 asunnon korvausta kesä-heinäkuulta 416 markkaa. Kenties hän asui jossain muualla, ehkä Punkalaitumella. Asuinpaikka vaihtui ilmeisesti syksyllä, jolloin vuokraa alettiin maksaa Ida Venetmäelle. Niittymäki oli muuttanut Kivimäkeen. Ensimmäinen summa oli 300 markkaa. Merkinnät jatkuivat 150 markalla jaollisina vuoteen 1940. Seuraavan vuoden alkupuolella ei vuokraa enää ole kirjattu tileihin. Asunto uudessa koulurakennuksessa lienee valmistunut.

Taannoin kerroin siitä, miten koulu työllisti kyläläisiä. Jatketaan tällä kertaa hankinnoista, joita koulu teki lähiympäristöstään. Monenlaista tarvittiin koulunpitoon. Useimmin tilikirjassa mainittiin halkojen hankinta. Kyläläisistä niitä toimittivat koululle ainakin Erkkilä, Suoja, Estlander, Perttu, Peltoniemi, Haukipää, V. Salomäki ja Kukkola. Niitä jouduttiin hankkimaan myös kylän ulkopuolelta, kuten Heinijärven ja Pukaran talollisilta. Erkkilästä on koululle toimitettu santaa, Pakkaselta lautoja, öljyä ja kattopäreitä, Yliviidanojalta käsityölautoja sekä Kalliopohjasta ja Mäkiseltä (Lempi Mäkinen) ruokatarpeita. Edellä oleva luettelo ei ole kaikenkattava. Tilikirjoissa on paljon merkintöjä tilallisten, kuten Valkaman, Alaviidanojan ja Sunin, laskuista. Niistä ainakin osa on varmaankin koskenut tarvikkeiden toimituksia.

Kirjoja ja muita varsinaisia koulutarvikkeita hankittiin enimmäkseen alan liikkeistä Tampereelta ja ehkä kauempaakin. Lähiseudun kaupoista ensimmäisenä näkyi Häijään Nyberg (myöhemmin Nuotio). Hieman myöhemmin kuvaan tulivat Hämeenkyrön Osuuskauppa, Väinänen, Mattila, Kyröskosken Osuuskauppa, Kalhu, Häijään kauppa, Frantsila sekä naapurikylän Vikman, Kallio ja Villo. Oman kylän kaupoista löytyi laskuja Heinoselta ja Laineelta. Oman pitäjän kirjakauppiaista pieniä tilauksia saivat Reina ja Saarilahti. 30-luvulla Kyröskosken kirjakaupasta hankittiin enemmänkin kirjoja ja muita tarvikkeita.

Hiukan erikoisempia laskujakin on tilikirjassa mainittu. Leipuri Nummisen pieni lasku toistui useampaan otteeseen ja ainakin kerran mainittiin sen koskeneen leivoksia. Olisiko tarkastaja ollut tulossa käymään koululla? Joulupukeista oli pari laskutusta 1900-luvun alusta, ja keisarin kuvalle hankittiin kehykset 1913. Kehityksestä kertoivat sähköyhtiö Hierun laskujen ilmestyminen tilikirjaan 1923 ja radion lupakirjan hankkiminen 1930.

Jatketaanpa vielä haukijärveläisistä, jotka eivät ole aiemmin tulleet tällä sivustolla mainituiksi. Seuraavassa henkikirjojen pohjalta muutama sana niistä, jotka olivat Pakkasella töissä 50-luvulla. Hyvä on muistaa, että nämä nimet ovat uusia, osa edellisessä tekstissä mainituista jatkoi työskentelyä seuraavalla kymmenluvulla. Joku viipyi vuoden, toinen kymmenenkin vuotta. Toki myös muualla kylässä, etenkin lastenkodissa, oli työvoimaa. Heidän luetteloaan pyrin täydentämään lähiaikoina.

Aloitetaan taas perheettömistä. Karjakkoina, karjakon apulaisina tai karjanhoitajina työskentelivät Lea Ahola (s. 1934 Haapajärvellä), Hanna Simula (s. 1927 Eurassa), Anna Liisa Kontti (s. 1936 Jämijärvellä), Väinö Valasmäki (s. 1929 Nurmijärvellä), Elma Suviniemi (s. 1921 Kihniössä), Enni Parviainen (s. 1930 Muhoksella), Anna-Liisa Rinne (s. 1934 Kankaanpäässä), Taimi Helenius (s. 1920 Muhoksella) ja Irja Rytky (s. 1940 Haapajärvellä). Kalervo Ikonen (s. 1920 Lappeella) toimi työnjohtajana 50-luvun puolivälissä.

Sitten perheellisiä. Albin (s. 1906 Huittisissa) ja Olga (s. 1907 Ulvilassa) Toivo asuivat Pakkasella 50-luvun alussa.  Heillä oli tytär ja poika. Albin Toivo oli ammatiltaan seppä. Työmies Veikko Auvinen (s. 1929 Lokalahdella) vaimonsa Tertun (s. 1936 Terijoella) kanssa kuului myös henkilökuntaan. 50-luvun lopussa taloon tuli Leinon perhe, johon kuuluivat isä Pentti (s. 1929 Alastarossa), äiti Martta (s. 1929 Kiuruvedellä), poika ja neljä tytärtä. He asuivat entisessä meijerirakennuksessa.

Gallerian kuvissa esiintyy muutamia henkilöitä, joita edellä ei ole mainittu. On mahdollista, että he eivät ole muuttaneet kirjojaan Hämeenkyröön. Joukossa voi olla myös hämeenkyröläisiä, jotka tulivat edelleen kirjatuiksi aiempaan kotikyläänsä.

Lisätietoja