Viime vuosisadan alussa perustettiin kuntiin vuokralautakuntia, joiden tehtävänä oli sovitella talollisten ja maanvuokraajien välisiä riitoja. Vuokralautakunta teki myös katselmuksia torpissa. Vuonna 1911 pyysi Alaviidanojan torppari Kaarle Siren vuokralautakuntaa pitämään torpassa katselmuksen, koska tulokatselmusta ei ollut pidetty. Mitään riita-asiaa ei siis näyttänyt olevan. On tietysti mahdollista, että Kaarle Yliraukolalla oli myyntiaikeita Alaviidanojan suhteen ja torpparikin oli niistä tietoinen. Katselmuksesta tehtyyn pöytäkirjaan on kirjattu hyvin tarkat tiedot torpan rakennuksista, jopa kouluarvosanoin(?) arvioituina. Niinpä saamme tietää, millainen Alaviidanojan asuinrakennus silloin oli.

"Asuinrakennus 18,5 m pitkä, 6 m leveä, 3 m korkea, sisältää tuvan, kamarin, pakarin ja eteisen. Kauttaaltaan maassa kiinni permanto multapenkillä kunto huono (2). Seinät kolme hirsikertaa alhaalla lahonnut. Päädyt hirsistä, vesikatto vuoliaisten varassa veistoruoteilla ja päreillä katettu, nykynen kunto välttävä (5). Välikatto päällystetty sammalkerroksella. Sisäkatto tehty kamarissa uusista höylätyistä laudoista kunto tyydyttävä (7). Muissa huoneissa vanha ja mustunut, eteinen katoton sekä avonainen ilman ovia, kunto välttävä (5).

Lattiat kaikissa huoneissa puolentoista tuuman laudoista, kamarissa höylätty, kunto tyydyttävä (7), muissa kulunut, oksat korkeella, kunto välttävä (6). Sisäseinät kaikissa huoneissa päällystämättömät. Akkunat kaikki yksinkertaiset maalaamattomat, kunto välttävä (6). Ovet kamarin uusi, tyydyttävä (7), pakarin ja tuvan vanhat, välttävä (6). Tulisijat tiilistä, kamarin uusi, kunto tyydyttävä (8), pakarin leivinuuni sekä hella, kunto tyydyttävä (7), tuvan muuri tyydyttävässä käyttökunnossa."

Ainakin asuinrakennus oli torpparin oma. Alkuun on nimittäin merkitty a-kohdaksi torpparin omat rakennukset. Muita kohtia ei luettelosta löydy, joten mahdollisesti kaikki rakennukset olivat Kaarle Sirenin tai sitten b-kohta on jäänyt merkitsemättä. Kaarle Siren perheineen muutti torpasta jo seuraavana vuonna. Emme tiedä, miten pitkään asuinrakennus palveli seuraavia asukkaita.

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.