Pienen matkan päässä tien oikealla puolella on Alaviidanoja (Ali-Viidanoja). Myös se oli Yliraukolan torppa, perustettu 1805 ja itsenäistyi 1913. Vuosisadan vaihteessa on torpassa asunut kaksikin entistä torppariperhettä. Kaarle Efraim Juhonpojan (s. 1841 Suoniemellä) ja Amanda Matilda Juhontyttären (s. 1846 Karkussa, k. 1900 Hämeenkyrössä) lapset muuttivat noihin aikoihin kotoa. Heistä Julius Alfred käytti myöhemmin sukunimeä Viidanoja. Hän asui perheineen Mäensivussa. Myös Viktor ja Hilma Palomaan perhe asui muutaman vuoden Alaviidanojalla.

Sirenit

Vuonna 1902 on torppariksi tullut Tampereella jonkin aikaa asunut hämeenkyröläisperhe Kaarle Ivar Noakinpoika Siren (s. 1870 Hämeenkyrössä, k. 1949 Mouhijärvellä), hänen vaimonsa (vihitty 1891) Matilda Josefiina Vihtorintytär (s. 1870 Hämeenkyrössä, k. 1947 Mouhijärvellä) ja lapset

  • Kaarle Ivar, s. 1891 Hämeenkyrössä, k. 1968 Mouhijärvellä,
  • Ida Johanna, s. 1893 Hämeenkyrössä, k. 1966 Mouhijärvellä,
  • Anna Matilda, s. 1895 Hämeenkyrössä, k. 1933 Mouhijärvellä, 
  • Eero Vilho, s. 1898 Tampereella, k. 1974 Tampereella,
  • Tyyne Eufrosiina, s. 1900 Tampereella, k.1982 Mouhijärvellä,
  • Väinö Edvard, s. 1902 Tampereella, k. 1938 Nokialla,
  • Siiri Maria, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1907 Hämeenkyrössä,
  • Siiri Ireene, s. 1908 Hämeenkyrössä, k. 1976 Hämeenkyrössä ja
  • Juho Vilho, s. 1911 Hämeenkyrössä, k. 1993 Mouhijärvellä.

Karl Siren oli Noak Matinpojan poika ja siis Mäenpään emännän veli. Matilda Josefiina oli lähtöisin Kastiaismaalta. Heidän asumisensa kesti kuitenkin vain kymmenkunta vuotta. Alaviidanojalla oli vuonna 1910 6,35 hehtaaria viljeltyä, kaksi hevosta ja viisi lehmää. Myös niittokone kuului torpan varustukseen.

Vuonna 1911 vuokralautakunta käsitteli talollinen Kalle Yliraukolan ja torppari Kalle Sirenin välistä riita-asiaa. Yliviidanojan tilaa lohkottaessa oli mukaan otettu myös Alaviidanojaan kuulunutta vuokramaata. Tätä torppari ei hyväksynyt. Vuokralautakunta määräsi Kalle Yliraukolan maksamaan hänelle 350 markan kertakorvauksen ja pysytti vuokrasuhteen muuten ennallaan.

Sirenit muuttivat 1912 Mouhijärvelle. Siellä heistä tuli pappilan Viitasen torppareita. Myöhemmin he lunastivat tilan omakseen. Kaarle avioitui 1921 Alma Palo-Aholan (s. 1901 Karkussa, k. 1987 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Tiisalassa. Ida avioitui 1914 Taavetti Linnuksen (s. 1889 Mouhijärvellä, k. 1962 Mouhijärvellä) kanssa. Anna vihittiin 1921 avioliittoon Kaarlo Iivari Kallionkielen (s. 1897 Mouhijärvellä, k. 1971 Mouhijärvellä) kanssa. Tämä oli Mustianojalta. Eero solmi 1919 avioliiton Suoma Rajalan (s. 1895 Laviassa, k. 1974 Tampereella) kanssa. Tyynen puoliso oli Anselm Järventausta (s. 1899 Mouhijärvellä, k. 1981 Mouhijärvellä). Juho avioitui Anna Mäkelän (s. 1913 Mouhijärvellä, k. 1990 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui Pappilan kylässä Mouhijärvellä.

Laineet

Alaviidanoja erotettiin palstatilaksi samaan aikaan Yliviidanojan kanssa. Vuonna 1912 tehdyllä kauppakirjalla tila sai uudet omistajat. Alaviidanojalle tulivat Tiipiän aiempi vuokraviljelijä Kaarle Ivar Juhonpoika Laine (s. 1871 Kalkunmäen Rantalan torpassa, k. 1949 Hämeenkyrössä) ja hänen vaimonsa (vihitty 1897) Matilda Karoliina Annantytär (s. 1875 Haukijärvellä, k. 1950 Hämeenkyrössä). Heillä oli lapset

  • Lauri Johannes, s. 1900 Hämeenkyrössä, k. 1901 Hämeenkyrössä,
  • Paavo Viljam, s. 1903 Hämeenkyrössä, k. 1959 Hämeenkyrössä,
  • Arvo Iivari, s. 1905 Hämeenkyrössä, k. 1981 Tampereella,
  • Lauri Nikolai, s. 1908 Hämeenkyrössä, k. 1940 ja
  • Laura Irene, s. 1912 Hämeenkyrössä, k. 1997 Hämeenkyrössä.

Kaarle Laine valittiin kansakoulun johtokuntaan vuonna 1920. Alaviidanojalla pidettiin kiertokoulua 1910-luvulla.

Paavo perheineen asui Alaviidanojasta erotetussa Viljamaassa. Arvon vaimo oli nimeltään Elma Heinonen. He asuivat ennen kauppiaiksi ryhtymistään jonkin aikaa Tuomelassa. Lauri avioitui mouhijärviläisen Elli Alavenetmäen (s. 1912 Mouhijärvellä, k. 1997 Mouhijärvellä) kanssa. He asuivat perheineen Mouhijärvellä. Lauri kaatui talvisodassa 1940. Laura miehensä Sven Jokisen (s. 1913 Ikaalisissa, k. 1972 Hämeenkyrössä) kanssa (perheessä yksi tytär) jatkoi talon pitoa vuodesta 1938.

Tila on edelleen samalla suvulla. Tilan päärakennus on valmistunut 1960.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.