Aiemmin rippikoulua käytiin syksyllä ja keväällä, kaksi viikkoa kerrallaan. Muistitiedon mukaan koulupäivään sisältyi useita oppitunteja. Ripille päästiin kesän alussa. Vuonna 1940 ripille päässyt muistaa vieläkin päivämäärän: toinen päivä kesäkuuta. Vuonna 1937 ripille päästiin jo toukokuun puolivälissä. Haukijärveltä kuulemma kuljettiin rippikoulussa seurakuntatalolla päivittäin joko polkupyörillä tai kävellen. Joku saattoi hyödyntää kirkonkylässä asuneita sukulaisia. Ennen (vanhan) seurakuntatalon rakentamista rippikoulua on pidetty ainakin hautausmaan kappelissa.
Hämeenkyröstä ei ole digitoitu rippilasten luetteloita 1900-luvun puolelta. Mouhijärveltä niitä on vuoteen 1912. Nopea vilkaisu niihin kertoo, että rippikoulu suoritettiin useimmiten omassa seurakunnassa. Muutama hämeenkyröläinenkin joukossa oli, mutta kyläläisiksi en heitä tunnistanut. Aiemmin 1800-luvun puolella kylästä muutama pääsi ripille Mouhijärvellä. Peltomäen, Aholan ja Ketolan lapsia luetteloissa oli, mutta hehän asuivatkin seurakunnan alueella. Opin luetteloista myös, että tarvittaessa järjestettiin erityisrippikoulu. "Warsinaisen rippikoulun jälkeen käytyänsä erityisesti rippikoulua laskettiin Herran pyhälle Ehtoolliselle..." luki lähes jokaisen luettelon lopussa.
Rippikoulu ja ripille pääsy oli nuorelle mieleen jäävä kokemus. Valokuviakin otettiin. Monet ovat myös jakaneet toisille koululaisille pieniä pahvisia kortteja. Sellainen on säilynyt kotiarkistossa.
Johonkin aikaan rippikoulusta ja ensimmäisestä ehtoolliskäynnistä annettiin todistus. Jaakko Valkaman 1937 saama on säilynyt hänen arkistossaan.
