Aamulehti kertoi 27.6.1929 Eliina Eskolan 70-vuotispäivistä Orivedellä. Puheen juhlassa oli pitänyt hänen veljensä talonomistaja K. F. Peltonen Tampereelta. Liittyvätkö nämä ihmiset jotenkin Haukijärveen? Kyllä vain, vaikka osittain ajassa pitää mennä sivustolta taaksepäin. Eliina Eskola muutti Orivedelle Mustajärven tilalta. Kotoisin hän oli Peltoniemestä, kuten tietysti veljensäkin, vaikka tämä olikin muuttanut sukunimensä Peltoseksi jo kotona asuessaan.
Kirjaan tähän lyhyesti ne Kaarle Fredrik Peltosen elämänvaiheet, jotka ovat kirkonkirjoista (SSHY:n jäsensivuilla) todettavissa. Hän syntyi 1853 Peltoniemessä. Ripille hän pääsi 1870. Samana vuonna hän lähti rengiksi Häijään Iitulle, jossa viipyi vuoden verran. Sen jälkeen hän asui kotonaan, kunnes 1876 muutti Pirkkalaan pehtooriksi Raholan rustholliin. Siellä ollessaan hän avioitui Katariina Charlotta Moleen kanssa. Tämä oli merimiehen tytär Kokkolasta. Raholasta matka vei 1878 Pälkäneelle, jonne tuli myös Charlotan ennen avioliittoa syntynyt tytär Hildur. Pehtoorina Kaarle toimi myös Lammilla 1884 - 1886. Sieltä perhe muutti Kokkolaan, jossa Kaarlesta ensimmäisen kerran tuli talonomistaja. 1890 siirryttiin Kangasalle, taas pehtooriksi, ja sieltä 1892 Sääksmäelle kunnalliskodin johtajaksi ja tilalliseksi. 1899 oli vuorossa Hämeenkyrö ja Vanajan Kaupin tila, jonka Kaarle ja Charlotta ilmeisesti ostivat. He muuttivat kuitenkin jo 1900 Tampereelle. Heidät voi vielä löytää Oriveden Kokkolan Tuomaalan omistajina 1902 - 1903.
Tämän jälkeen ollaan lehtitietojen varassa. Haku Historiallisesta sanomalehtiarkistosta tuottaa paljon osumia, joista osa ilmeisesti koskee samannimisiä henkilöitä. Mainitsen tässä vain tärkeimpiä. Charlotta kuoli 1907 Tampereella, silloin hän oli maanviljelijän vaimo. Kaarle riitautui perinnöstä tytärpuolensa kanssa ja juttua puitiin lehdissä sekä Kaarlen että Hildurin näkökulmasta. Kaarle avioitui uudestaan 1908, mutta liitto kesti ilmeisesti vain pari vuotta. Talokaupoista on lehdissä useita mainintoja, samoin 65-ja 70-vuotispäivät on noteerattu. Ehkä Kaarle vietti rauhallisen loppuelämän Tampereella, vaikka sitä onkin hiukan vaikea uskoa aiempien vaiheiden perusteella.
Miettimään pistää myös se, miten torpan poika pääsi pehtooriksi rustholliin vuoden renkikokemuksella. Oliko hän opissa Pakkasella, vaikka asuikin kotonaan? Missä hän mahtoi tavata Charlottansa? Olisiko hän sittenkin vuosien 1871 - 1876 välissä asunut Pohjanmaalla, vaikka ei sinne kirjojaan muuttanutkaan? Ja vielä, oliko Ylikeskiselle kauppalupaa hakenut pehtoori K. F. Peltonen sama mies? Paljon kysymyksiä, ehkä niihin joskus löytyy vastauksia.